Neuvostoliitto lopetti julman lopun Unkarin vallankumoukselle

Neuvostoliiton tankit ja joukot murskaivat julmasti 12 päivää ennen Unkarissa alkaneen spontaanin kansannousun 4. marraskuuta 1956. Tuhansia kuoli ja haavoittui ja lähes neljännesmiljoonaa unkarilaista pakeni maasta.

Unkarin ongelmat alkoivat lokakuussa 1956, jolloin tuhannet mielenosoittajat menivät kaduille vaatien demokraattisempaa poliittista järjestelmää ja vapautta Neuvostoliiton sortosta. Vastauksena kommunistisen puolueen virkamiehet nimittivät uudeksi pääministeriksi Imre Nagyin, entisen pääministerin, joka erotettiin puolueesta stalinistisen politiikan kritisoinnin vuoksi. Nagy yritti palauttaa rauhan ja pyysi Neuvostoliittoa vetämään joukkonsa. Neuvostoliitot tekivät niin, mutta Nagy yritti sitten työntää Unkarin kapinaa eteenpäin poistamalla yhden puolueen hallinnan. Hän ilmoitti myös, että Unkari vetäytyi Varsovan sopimuksesta (Naton vastaava Neuvostoliiton blokki).

4. marraskuuta 1956 Neuvostoliiton tankit rullasivat Budapestiin murskaamaan lopullisesti kansallisen kansannousun. Pahat katutaistelut puhkesivat, mutta Neuvostoliiton suurvalta vahvisti voiton. Klo 5.20 Unkarin pääministeri Imre Nagy ilmoitti hyökkäyksestä kansakunnalle synkässä, 35 sekunnin lähetyksessä ja julisti: ”Joukkomme taistelevat. Hallitus on paikallaan.” Muutamassa tunnissa Nagy haki turvapaikkaa Jugoslavian suurlähetystöstä Budapestista. Hänet vangittiin pian sen jälkeen ja teloitettiin kaksi vuotta myöhemmin. Nagyin entinen kollega ja pian korvaava johtaja János Kádár, joka oli lennetty salaa Moskovasta Szolnokin kaupunkiin, 60 mailia pääkaupungista kaakkoon, valmis ottamaan vallan Moskovan tuella.

Neuvostoliiton toiminta hämmästytti monia ihmisiä lännessä. Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov oli luvannut vetäytyä stalinistisesta politiikasta ja menneisyyden tukahduttamisesta, mutta Budapestin väkivaltaiset toimet ehdottivat toisin. Arviolta 2500 unkarilaista kuoli ja 200 000 muuta pakeni pakolaisina. Satunnaista aseellista vastarintaa, lakkoja ja joukkopidätyksiä jatkettiin kuukausia sen jälkeen aiheuttaen huomattavia taloudellisia häiriöitä. Yhdysvaltojen toimettomuus suututti ja turhautti monia Unkarilaiset: Amerikan äänen radiolähetykset ja presidentti Dwight D.Eisenhowerin ja ulkoministeri John Foster Dullesin puheenvuorot olivat äskettäin ehdottaneet että Yhdysvallat tuki ”vankien kansojen” ”vapauttamista” kommunistisissa maissa. Kuitenkin, kun Neuvostoliiton tankit väsyttivät mielenosoittajia, Yhdysvallat ei tehnyt muuta kuin julkisesti ilmaissut myötätuntonsa heidän ahdingostaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *