Yleiskatsaus (Suomi)
viimeaikainen talouskehitys
Vuoden 2019 lopun vaimean kasvun jälkeen, jota COVID-19: n puhkeaminen pahensi, BKT laski 14 prosenttia edellisvuodesta -vuosi (yoy) vuoden 2020 toisella neljänneksellä, mikä johtuu pääasiassa kotitalouksien kulutuksen ja investointien supistumisesta kysyntäpuolella. Vaihtotaseen alijäämä oli -8,1 prosenttia suhteessa BKT: hen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ja -0,8 prosenttia suhteessa BKT: hen toisen vuosineljänneksen aikana, ja se rahoitettiin pääosin velkainstrumenteilla. Tarjonnan puolella lukitustoimenpiteet ovat pysäyttäneet teollisen tuotannon ja kaupan, kun taas vakava kuivuus on vaikuttanut maatalouteen.
Vuotuinen inflaatio pysyy keskuspankin politiikan alueella 5,0 prosenttia ± 1,5. Vakuutuskorkoa laskettiin edelleen 0,25 prosenttiyksikköä 2,75 prosenttiin syyskuussa 2020, ja varantovelvoitetta vähennettiin yksityisen sektorin luoton lisäämiseksi.
Heinäkuussa luottokanta kasvoi 13,8 prosenttia vuotta aiemmasta, kun taas järjestämättömät lainasuhde kasvoi hieman ja oli 8,8 prosenttia. Pankkijärjestelmä on hyvin pääomitettu ja likvidejä. Finanssipolitiikka on heikentynyt, ja kasvavan rahoitustarpeen myötä julkinen ja julkisesti taattu velka kasvoi lähes 4 prosenttiyksikköä 33,2 prosenttiin suhteessa BKT: hen vuoden 2020 alkupuoliskolla. Työmarkkinoihin on vaikuttanut voimakkaasti, mikä on johtanut 9 prosentin laskuun. työllisyys samana ajanjaksona, vuosi sitten.
Talouden näkymät
Heikomman talouskasvun Euroopan unionissa yhdistettynä lukituksen vaikutuksiin odotetaan johtavan merkittävään taantumaan vuonna 2020 Jos ei oteta käyttöön muita rajoittavia toimenpiteitä ja suotuisampia ulkoisia olosuhteita, on odotettavissa hidasta elpymistä vuoden 2020 lopulla tai vuoden 2021 alussa.
Keskipitkällä aikavälillä kasvun odotetaan vakiintuvan potentiaalin alapuolelle, koska epävarmuus painaa taloudellista toimintaa . Sekä vaihtotaseen että julkisen talouden alijäämän ennustetaan pysyvän aiempia keskiarvoja suurempina. Käytettävissä olevien tulojen lasku, suuri tuotantokuilu ja alhaiset energian hinnat yhdessä maltillisen vahvistumisen kanssa painavat huonot maataloustuotot ja inflaatiopaineet. Köyhyyden odotetaan lisääntyvän, ja sosiaalista suojelua voidaan joutua ylläpitämään mahdollisten jäännösvaikutusten minimoimiseksi.
Vastatuuleen ennen vuoden 2020 presidentinvaaleja vuoden 2020 talousarviosuunnitelmissa suunnitellaan kunnianhimoista finanssipoliittista elvytystä, johon sisältyy myös vastaus COVID-19, joka ei välttämättä riitä, jos haittariskit toteutuvat. Kotimaiset riskit johtuvat poliittisesta epävakaudesta vaalien edetessä, institutionaalisista heikkouksista ja poliittisista rajoituksista keskeisten uudistusten etenemiseen. Heikot taloudelliset olosuhteet ja alhainen tuottavuus kärsivät valtion suuresta jalanjäljestä taloudessa, supistuvasta finanssipolitiikasta, vähäisestä rahoituksen välityksestä ja hallinnon haasteista. Lisäksi talous on edelleen altis äärimmäisille sääoloille.
Päivitetty viimeksi: 12. lokakuuta 2020