Täydentävä hyödyke

Taloustieteessä täydentävä hyödyke on sellainen tavara, jonka vetovoima kasvaa sen täydennyksen suosion myötä. Teknisesti sillä on kysynnän negatiivinen ristijousto ja kysyntä sille kasvaa, kun toisen tavaran hinta laskee. Jos A on B: n täydennys, A: n hinnan nousu johtaa negatiiviseen liikkeeseen pitkin A: n kysyntäkäyrää ja saa B: n kysyntäkäyrän siirtymään sisäänpäin; kutakin tavaraa vaaditaan vähemmän. Vastaavasti A: n hinnan lasku johtaa positiiviseen liikkeeseen A: n kysyntäkäyrää pitkin ja aiheuttaa B: n kysyntäkäyrän siirtymisen ulospäin; kutakin tavaraa vaaditaan enemmän. Tämä on vastakohta korvaavalle hyödykkeelle, jonka kysyntä vähenee, kun korvaavan tuotteen hinta laskee.

Täydentävillä tavaroilla on negatiivinen kysynnän ristijousto: kun tavaroiden Y hinta nousee, hyvien tuotteiden X kysyntä laskee.

Kun kahta tavaraa täydennetään, niillä on yhteinen kysyntä – yhden tavaran kysyntä liittyy toisen tavaran kysyntään. Siksi, jos yhdestä tavarasta vaaditaan suurempaa määrää, myös toiselta vaaditaan suurempaa määrää, ja päinvastoin. Esimerkiksi partaterien kysyntä voi riippua käytössä olevien partakoneiden lukumäärästä; siksi partakoneita on joskus myyty hävikkiä johtajina lisäämällä niihin liittyvien terien kysyntää. Toinen esimerkki on, että joskus hammasharja pakataan Hammasharja on täydennys hammastahnalle; hammasharjan valmistuskustannukset voivat olla korkeammat kuin hammastahnalla, mutta sen myynti riippuu hammastahnan kysyntään.

Kaikkia muita kuin täydentäviä tuotteita voidaan pitää korvikkeina. Jos x ja y ovat karkeita täydennyksiä jokapäiväisessä mielessä, niin kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän jokaisesta hyvän x: n marginaaliyksiköstä, kun ne kertyvät enemmän y: tä. Korvaajien kohdalla päinvastoin: kuluttaja on valmis maksamaan vähemmän jokaisesta hyvän z: n marginaaliyksiköstä, kun se kerää enemmän hyvää ”y”: tä.

Täydentävyys voi johtua psykologisista prosesseista, joissa yhden tuotteen (esim. kolan) kulutus stimuloi sen lisäravinteiden (esim. juustohampurilainen) kysyntää. Ruoan tai juoman kulutus aktivoi tavoitteen käyttää sen ravintolisiä: elintarvikkeet, joiden kuluttajien mielestä maistuisivat paremmin yhdessä. Koolan juominen lisää kuluttajien halukkuutta maksaa juustohampurilaisesta. Vaikutus näyttää riippuvan kuluttajien näkemyksistä näistä suhteista pikemminkin kuin aistien ominaisuuksista.