Ruuhkautuminen

Määritelmä syrjäyttämisestä – kun julkiset menot eivät lisää kokonaiskysyntää, koska korkeammat julkiset menot aiheuttavat vastaavan määrän yksityisen sektorin menojen ja investointien laskua. Miksi hallituksen julkisen sektorin menojen kasvu vähentää yksityisen sektorin käyttämää määrää?

Jos julkiset menot kasvavat, se voi rahoittaa nämä korkeammat menot:

1. Lisääntyvä vero
2. Lisääntyvä lainanotto

Julkisten menojen kasvun vaikutus kokonaiskysyntään

1. Verojen nousu. Jos hallitus nostaa veroa yksityiselle sektorille, esim. korkeampi tulovero, korkeampi yhteisövero, se vähentää kuluttajien ja yritysten harkinnanvaraisia tuloja. Ceteris paribus, kuluttajaverojen korottaminen johtaa alhaisempiin kulutuksiin. Siksi korkeampien verojen rahoittamat suuremmat julkiset menot eivät saisi lisätä yleistä AD: tä, koska G: n (julkisten menojen) kasvua kompensoi C: n (kuluttajamenojen) lasku.
2. Lisääntyvä lainanotto. Jos hallitus lisää lainanottoa. Se lainaa yksityiseltä sektorilta. Lainanoton rahoittamiseksi valtio myy joukkovelkakirjoja yksityiselle sektorille. Tämä voi olla yksityishenkilöitä, eläkerahastoja tai sijoitusrahastoja. Jos yksityinen sektori ostaa nämä valtion arvopaperit, he eivät voi käyttää tätä rahaa yksityisen sektorin investointien rahoittamiseen. Siksi valtion lainanotto syrjäyttää yksityisen sektorin investoinnit.

Resurssien syrjäyttäminen

Toinen syrjäyttämisen tyyppi on yksinkertaisesti tosiasia, että jos yksityinen sektori lainaa rahaa hallituksella heillä on vähemmän rahaa sijoittaa yksityisen sektorin hankkeisiin.

Tuotantomahdollisuuksien raja on hyödyllinen näyttämään ajatusta tungosta ulos. Jos olemme PPF-käyrällä kohdassa A ja kasvatamme julkisia menoja, se johtaa yksityisen sektorin menojen laskuun.

Lisäksi väitetään, että yksityisen sektorin investoinnit ovat yleensä tehokkaampia kuin julkinen sektori sijoitus. Siksi talouden tilanne on huonompi valtion lainojen ottamisen vuoksi.

Taloudellinen syrjäyttäminen

Tätä termiä käytetään kuvaamaan, kuinka valtion lainat voi nostaa korkoja. Jos hallituksen on myytävä enemmän arvopapereita, sen on ehkä nostettava joukkolainojensa korkoja houkutellakseen ihmisiä ostamaan. Esimerkiksi EU: ssa joukkolainojen tuotot nousivat vuonna 2011, koska markkinat olivat huolissaan EU: n velkatasosta. Siksi lisääntynyt valtion lainanotto johtui julkisen velan korkojen noususta. Nämä korkojen joukkolainojen korot johtavat korkeampiin korkoihin muualla taloudessa ja todennäköisesti estävät yksityisen sektorin investointeja ja kuluttamista.

Ulkomaisia rajoja ei aina tapahdu

On tärkeää Muista, että syrjäyttämistä ei aina tapahdu – se riippuu talouden tilasta.

• Jos talous on täyden kapasiteetin alapuolella, meillä voi olla enemmän julkisia menoja ja enemmän yksityisen sektorin menoja.

Keynesiläiset väittävät jälleen, että taantuman ja likviditeetin ansaan ei tule syrjäyttämistä, koska hallitus vain käyttää käyttämättömiä resursseja. Keynesiläiset väittävät, että likviditeettilukossa LM-käyrä on joustava. Tämä tarkoittaa sitä, että lisääntyneet julkiset menot eivät nosta korkoa.

Toinen tapa ajatella taantumaa on, että valtion lainojen nousu on vain kompensoitava yksityisen sektorin säästöjen nousua.

Tämä kaavio osoittaa, että vuosina 2008-2012 yksityisen sektorin säästöt ovat kasvaneet jyrkästi. Tähän liittyy julkisen talouden lainojen vastaava nousu.

Lainanotto ja joukkolainojen tuotot

Laman aikana hallitus voi usein lainata enemmän ilman korkojen nousua. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vuosina 2009–2013 korkomääräisistä lainoista huolimatta joukkolainojen tuotot laskivat, koska ihmiset halusivat säästää rahaa joukkovelkakirjoissa sijoittamisen sijaan. Siksi ei ollut taloudellista syrjäytymistä.

Kuten Keynes väitti – taantumassa – yksityisellä sektorilla on käyttämättömiä resursseja (enemmän säästöjen vuoksi). Siksi valtion lainanotto käyttää tosiasiallisesti näitä käyttämättömiä resursseja. Taloudellinen syrjäyttäminen tapahtuu todennäköisemmin talouden kasvaessa ja on jo lähellä täyttä kapasiteettia.

Riippuu talouden tilasta.

Kun talous kasvaa voimakkaasti, hallituksella on enemmän kilpailua muiden yksityisen sektorin investointien kanssa.Siksi valtion joukkovelkakirjalainojen on noustava houkuttelemaan säästöjä muista sijoitusprojekteista.

Taloustieteilijät, jotka ovat ehdottaneet Crowding Outia

Milton Friedman oli yleensä torjuva laajentavaa finanssipolitiikkaa. Hän väitti, että vaikka velalla voidaan rahoittaa väliaikaisesti, valtion pitkäaikaiset menot aiheuttaisivat syrjäytymistä. Milton Friedman totesi, että velan tukemat valtion menot johtavat ”yksityisten tuottavien investointien vähenemisen takia syntyvien varojen fyysisen määrän vähenemiseen”. (Crowding Out)

Frank Knight. Knightille uskotaan teoria, jonka mukaan investointien kysyntä on joustavaa. Siksi jopa hyvin pieni koron nousu (taloudellisesta syrjäyttämisestä) voi aiheuttaa erittäin suuren yksityissektorin investointien lasku.

John M Keynes. Yleisessä teoriassa Keynes totesi, että jos talous olisi lähellä täydellistä kapasiteettia, ekspansiivinen finanssipolitiikka aiheuttaisi syrjäytymisen.

Robert Baro . Barolle hyvitetään Ricardin vastaavuuden teorian kehittämistä. Ajatus julkisen velan liikkeeseenlaskusta vastaa korkeampia veroja – ts. Alijäämämenot ovat hyvin rajoitettuja reaalisen BKT: n kasvussa.

Liittyvä

• Kuinka paljon hallitus voi lainata?
• Kerroinvaikutus
• Finanssipolitiikan kritiikki
• Alijäämät ja tulevaisuus – Paul Krugman – miksi syrjäyttäminen voitti t esiintyvät likviditeettilukossa.