Nürnbergin rodulakit
Nürnbergin rotulakit Nürnbergissä vuonna 1935 pidetyssä vuotuisessa juhlissa järjestettiin natseja uusista laista, jotka vakiinnuttivat monia natsiideologiassa vallitsevia roduteorioita. Lait sulkivat Saksan juutalaiset pois valtakunnan kansalaisuudesta ja estivät heitä menemästä naimisiin tai tekemästä seksuaalisia suhteita ”saksalaisen tai sukulaisen verestä” kärsivien kanssa. Lain liitännäistoimenpiteet vapauttivat juutalaiset ja menettivät useimmat poliittiset oikeudet.
Nürnbergin laeissa, kuten ne tulivat tunnetuksi, ei määritelty ”juutalaista” henkilöksi, jolla on erityinen uskonnollinen vakaumus. Sen sijaan kuka tahansa, jolla oli kolme tai neljä juutalaista isovanhempaa, määriteltiin juutalaiseksi riippumatta siitä, onko kyseinen yksilö tunnistanut itsensä juutalaiseksi vai kuuluiko juutalainen uskonnollinen yhteisö. Monet saksalaiset, jotka eivät olleet harjoittaneet juutalaisuutta vuosia, joutuivat natsien terrorin haltuun. Juutalaisiksi määriteltiin jopa kristinuskoon kääntyneet juutalaisten isovanhempien henkilöt.
Lyhyen ajan Nürnbergin jälkeen, Berliinissä vuonna 1936 järjestettyjen olympialaisten edeltävinä viikkoina ja niiden aikana, natsihallinto tosiasiallisesti hillitsi vastustamistaan. -Juutalaiset hyökkäävät ja jopa poistivat joitain merkkejä ”Juutalaiset eivät ole tervetulleita” julkisista paikoista. Hitler ei halunnut hallituksensa kansainvälisen kritiikin johtavan pelien siirtämiseen toiseen maahan. Tällainen menetys olisi ollut vakava isku Saksan arvostukseen.
Olympialaisten (joihin natsit eivät sallineet saksalaisten juutalaisten urheilijoiden osallistua) jälkeen natsit taas tehostivat saksalaisten juutalaisten vainoa. Vuosina 1937 ja 1938 hallitus pyrki köyhentämään juutalaisia vaatimalla heitä rekisteröimään omaisuutensa ja sitten ”arjaanoimalla” juutalaisia yrityksiä. Tämä tarkoitti, että juutalaiset työntekijät ja johtajat erotettiin ja useimmat juutalaiset yritykset omistivat muut kuin juutalaiset saksalaiset, jotka ostivat ne natsien vahvistamilla edullisilla hinnoilla. Juutalaisia lääkäreitä kiellettiin kohtelemasta muita kuin juutalaisia, ja juutalaisten lakimiehillä ei ollut oikeutta harjoittaa lakia.
Kuten kaikilla Saksassa, myös juutalaisilta vaadittiin henkilöllisyystodistuksia, mutta hallitus lisäsi omiinsa erityiset tunnukset: punainen J-merkintä ja uudet keskinimet kaikille niille juutalaisille, joilla ei ollut tunnistettavasti ”juutalaisia” etunimiä – miehillä ”Israel”, naisilla ”Sara”. Tällaiset kortit antoivat poliisin tunnistaa juutalaiset helposti.
Keskeiset päivämäärät
15. syyskuuta 1935
Nürnbergin lait perustetaan
Natsi julkaisee vuosittaisessa juhlissaan uusia lakeja, jotka kumoavat juutalaisten valtakunnan kansalaisuuden ja kieltävät juutalaiset naimisista tai sukupuolisuhteista sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on saksalaista tai sukulaisverta. ”Rotujensa pahamaineisuus”, kun tämä tunnetaan, tehdään rikokseksi. Nürnbergin lait määrittelevät ”juutalaisen” jonkun, jolla on kolme tai neljä juutalaista isovanhempaa. Tämän seurauksena natsit luokittelevat juutalaisiksi tuhansia ihmisiä, jotka ovat siirtyneet juutalaisuudesta toiseen uskontoon, mukaan lukien jopa roomalaiskatoliset papit ja nunnat sekä protestanttiset ministerit, joiden isovanhemmat olivat juutalaisia.
18. lokakuuta 1935
Uusi avioliittovaatimukset
Saksan kansalaisten perinnöllisen terveyden suojelemista koskeva laki vaatii kaikkia mahdollisia avioliittokumppaneita hankkimaan kansanterveysviranomaisilta todistuksen avioliiton kelpoisuudesta. Tällaiset todistukset evätään ”perinnöllisistä sairauksista” ja tarttuvista taudeista kärsiville ja niille, jotka yrittävät mennä naimisiin Nürnbergin lakien vastaisesti.
14. marraskuuta 1935
Nürnbergin laki ulotettiin koskemaan muita ryhmiä
Nürnbergin lakien ensimmäisellä täydentävällä asetuksella laajennetaan avioliiton tai seksuaalisten suhteiden kieltoa sellaisten ihmisten välillä, jotka voivat tuottaa ”rodusta epäiltyjä” jälkeläisiä. Viikkoa myöhemmin sisäministeri tulkitsee tämän tarkoittavan ”saksalaisen tai siihen liittyvän veren” ja romanien (mustalaisten), mustien tai heidän jälkeläistensä välisiä suhteita.