Miksi Jeesus muutti veden viiniksi?

Ihastele Jeesuksen tarjoaman anteliaisuuden anteliaisuutta, joka nähdään muunnettaessa kuusi täyttä astiaa, joissa on ”kaksikymmentä – kolmekymmentä litraa kukin” (Joh. vastaa 605–908 vakiokokoista viinipulloa tänään, täydellinen kuva Jumalan hyväntahtoisuudesta: ”Hänen täyteydestään olemme kaikki saaneet armon armosta” (Joh. 1:16). Jumala on todellakin valmistanut meille pöydän, ja sen päälle asetettu kuppi täyttyy (vrt. Ps. 23: 5).

Harkitse myös, että nämä eivät olleet tavallisia vesiastioita vaan ”kuusi kivipurkkia” siellä juutalaisten puhdistumisrituaalien puolesta. ”(Joh. 2: 6.) Johanneksen mainitsemalla tämän yksityiskohdan on melkein varmasti tarkoitus korostaa lunastushistoriallista siirtymistä vanhan liiton toistuvista seremonioista (2.Moos. kasteen lopullinen peseminen uudessa liitossa (Room. 6: 3–5; Titukselle 3: 5–6). Tämä on Jeesuksen tapa sanoa: ”Et enää tarvitse sitä, sillä uusi liiton uusi viini on täällä ”(vrt. Mark. 2:22).

Ja kun otetaan huomioon toinen mahdollinen viittaus, Johannes on pyrkinyt ilmoittamaan meille, että viini on valmistettu kivipurkkeista. Tällä tavoin Jeesuksen ihmeeseen kuuluu viinin tuominen kivestä, Kristuksen paljastaminen tosi ja paremmaksi Moosekseksi, sillä Mooses toi kalliosta vain vettä (2.Moos.17: 6; 4.Moos.20: 8). Eikö tämä malli vastaa sitä, mitä John on jo kertonut meille? Lain vesi annettiin Mooseksen kautta, mutta armon viini tuli Jeesuksen Kristuksen kautta (Johannes 1:17).

Riemu, joka ei lopu koskaan

Huomaa lopuksi, kun Jeesus suorittaa ensimmäisen ihmeensä: ”Kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa” (Joh. 2: 1). .

Ei ole sattumaa, että ihme tapahtuu häissä, joka on yksi Jumalan suosituimmista symboleista liitolle, jonka Hän on tehnyt kansansa kanssa. Mutta onko meillä perusteltua nähdä jotain merkittävää, kun Johannes mainitsee kolmas päivä?

Koko Raamatun tarkka lukeminen viittaa siihen, ettei tämän yksityiskohdan merkityksen ymmärtäminen vaadi allegoriaa tai numerologiaa. Sillä ”kolmas päivä” raamatullisessa maailmassa on usein uusi syntymä ja siirtymät vanhasta uuteen. Se on kolmantena päivänä, jolloin Abraham näkee paikan, josta Herra tarjoaa (1. Moos. 22: 4–8), kolmannen päivän, jolloin Jumala tapaa kansansa Siinain alueella (2. Moos. ihmisiä (Hoos. 6), ja kolmantena päivänä, jolloin Joonan elämä nousee kuopasta (Joona 2: 3–6; Matt. 12:40). Se on jopa luomisen kolmas päivä, jolloin viinin mahdollistavat kasvit tuotiin ensin maasta (1. Moos. 1: 11–13).

Kaiken tämän vuoksi Johanneksen tahallinen maininta Jeesuksen ensimmäisen ihmeen aika ja paikka saattaa viitata Kristuksen ensimmäiseen ihmeeseen odotuksena ylösnousemuksen kolmannesta päivästä (Luukas 24:46), joka on tae siitä päivästä, jolloin Kristuksen viimeiset häät morsiamensa kanssa toteutuvat Hänen kanssaan paluu (Ilm. 21: 1–5).

Sinä päivänä laulamme enkeleiden kanssa: ”Autuaita ovat ne, jotka kutsutaan Karitsan avioliittoon!” (Ilm. 19: 9.) Juotamme viiniköynnöksen hedelmää yhdessä Jeesuksen kanssa (Matt. 26:29.) Ja huomaamme, että tämä viini, kuten lunastettujen ilo, ei koskaan loppu (Ps. 16) : 11).