Mikä on sairaalahoitaja?

Alussa oli tarpeen verrata sitä, mitä sairaalahoitajat tekevät tai tekevät, jo tunnettuun. Käsite oli niin uusi, että se tarvitsi analogian selitettäväksi. Jopa vuonna 1999 Annals of Internal Medicine -lehdessä julkaistussa artikkelissa sairaalahoitajat määriteltiin ”lääkäreiksi, jotka ottavat sairaalahoidossa olevien potilaiden hoidon potilaiden perusterveydenhuollon tarjoajan sijasta”. 2

Kolme vuotta kauden alkamisen jälkeen Sairaalalääkäreitä määriteltiin edelleen suhteessa muihin lääkäreihin. Toinen julkaisu Annals of Internal Medicine -lehdessä vuonna 1999 määritteli sairaalahoidon ”lääkäriksi, joka viettää vähintään 25% ajastaan sairaalahoidon ennätyslääkärinä. , jonka aikana hän hyväksyy sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden luovutukset perusterveydenhuollon tarjoajilta ja palauttaa potilaat perusterveydenhuollon tarjoajien luokse sairaalahoidon aikana. ”3 Tietysti tämä määritelmä oli melko suullinen, kun selitettiin mitä teet sanoa äidillesi. Tähän määritelmään sisältyi kuitenkin kaksi tärkeää asiaa.

Ensimmäisessä todettiin, että jotkut sairaalahoitajat työskentelivät ensisijaisesti tutkimus- tai johtotehtävissä eivätkä tarjonneet paljon suoraa potilashoitoa, mutta määrittelivät itsensä selvästi. sairaalahoitajina. Toinen oli se, että meidät määritteli edelleen suhde ensisijaisen lääkärin rooliin. Alamme oli liian uusi, jotta sitä ei voida määritellä yksin, ja se oli selitettävä nykyisen paradigman perusteella.

Selvää oli, että sairaalahoitajia ei pitäisi määritellä saamamme sairaalahoidon määrällä, vaan ammatillinen painopiste. Monille sairaalahoitajille ajatus sairaalahoitoa saaneista potilaista vain 25% ajasta tuntui naurettavalta. Muille johtajuuteen tai tutkimukseen osallistuville, jotka keskittyivät yksinomaan sairaalalääketieteeseen, mutta tekivät vain vähän potilashoitoa, määritelmä tuntui liian rajoittavalta.

Loppujen lopuksi mikään ajallisesti riippuvainen sairaalahoidon määritelmä ei voinut kattaa monenlaisia sairaalahoitajien roolit ja vastuut. Lopuksi muutama kuukausi sitten sairaalahoitaja sisällytettiin sanakirjaan ensimmäistä kertaa. Merriam-Websterin kollegiaalisen sanakirjan yhdennentoista painoksen vuoden 2005 päivityksessä sairaalahoitaja määritellään ”lääkäriksi, joka on erikoistunut hoitamaan muiden lääkäreiden sairaalassa olevia potilaita, jotta minimoidaan muiden lääkäreiden sairaalakäyntien määrä”. Vaikka olen iloinen nähdessäni sairaalahoitajan sanakirjassa, tämä määritelmä on liian rajoitettu ollakseen hyödyllinen tai tarkka.On varmasti totta, että sairaalahoitajien läsnäolo tarkoittaa, että muut lääkärit voivat tulla sairaalaan vähemmän, mutta se ei ole kaukana sairaalahoitajien tai sairaalan lääketiede on noin.

Vain 10 vuoden aikana olemme siirtyneet sairaalahoitajien määrittelystä suhteessa muihin lääkäreihin saamaan muut lääkärit määriteltyihin sairaalahoitajien kanssa. Tämä kehitys on hyvä alueellemme, kun tulemme esiin uudet lapset ovat osa nykyistä paradigmaa.

SHM Sairaalahoitajien määritelmä

Yhteiskunnallamme on virallinen määritelmä sairaalahoitajista: ”Lääkärit, joiden ensisijainen ammatillinen painopiste on yleislääketieteessä sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden hoito. Heidän toimintaansa kuuluvat sairaalalääketieteeseen liittyvä potilaiden hoito, opetus, tutkimus ja johtajuus. ”

Toivon, että sanakirjassa olisi käytetty tätä määritelmää, koska se pääsee sairaalahoitajien ytimeen ja määrittelee meidät positiivisella tavalla. , omin ehdoin, eikä suhteessa muihin lääkäreihin. Tämä määritelmä kattaa laajan valikoiman ammatillisia toimintoja, joita sairaalahoitajat tekevät. Määritelmämme sallii sairaalahoitajien jopa harjoittaa muuta kuin sairaalaan perustuvaa toimintaa, kuten avohoitoa. Tämän määritelmän avain on ammatillisen painopisteen painopiste sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden hoidossa.

Iso teltta

SHM: n sairaalahoidon määritelmä tunnustaa, että lääkäreiden suuri joukko palvelemme sairaalahoitajina ja monilla erilaisilla rooleilla, joita meillä kaikilla on sairaalassa olevien potilaiden hoidossa. Sekä MD: t että DO: t toimivat sairaalahoitona, ja he tekevät niin internistinä, perhelääkäreinä ja lastenlääkäreinä. Se, että kaikki nämä lääkärit voivat tulla yhteen samaan ammatilliseen organisaatioon, kertoo sairaalahoitoa saavien potilaiden hoidon yhdistävän tavoitteen tärkeydestä, joka määrittää, mitä kukin meistä tekee.

Lisäksi sairaalahoitajat voivat olla mukana yksinomaan potilaan hoidossa , tutkimus, opetus tai johtajuus tai näiden roolien yhdistelmä. Jälleen kerran yhteinen periaate on keskittyminen sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden hoitoon. Itse asiassa yhteiskuntamme ja kenttämme on parempi, vankempi, innovatiivisempi ja paremmin vastaava potilaiden tarpeisiin, koska edustamme niin laajaa lääkäreiden joukkoa niin monessa roolissa.

Yhdistyminen yhteen organisaatioon luo ”suuren teltan” sairaalalääketieteelle ja mahdollistaa ideoiden ristilannoituksen.Kuten mikä tahansa iso teltta, myös monimuotoisuutemme vahvuus luo haasteita. Esimerkiksi koulutuksen kannalta meidän on suunniteltava ohjelmia ja materiaaleja, jotka vastaavat kaikkien sairaalahoitajien tarpeita. Olemme huomanneet, että jaamme paljon riippumatta siitä, missä ympäristössä harjoittelemme, potilaiden iästä tai tekemästämme työstä. Potilasturvallisuus, johtajuus, palliatiivinen hoito ja laadun parantaminen ovat vain näyte kaikkia sairaalahoitajia koskevista kysymyksistä.

Lisäksi näiden asioiden ymmärtäminen ja niihin puuttuminen vie ihmisiä, jotka ovat asiantuntijoita potilaan hoidossa, opetuksessa, tutkimus ja johtajuus – tarkalleen SHM: n sisältämät työnkuvaukset. Olen ylpeä siitä, että SHM on yksi ainoista ammatillisista yhteisöistä, joka sisältää sisätautilääkäreitä, perhelääkäreitä ja lastenlääkäreitä yhteisötoiminnasta, korkeakouluista ja teollisuudesta. Suuri telttamme ulottuu jopa lääkäreiden ulkopuolelle, mukaan lukien sairaanhoitajat, lääkäriavustajat, proviisorit, sairaanhoitajat ja muut, jotka rikastuttavat yhteiskuntaamme ja vahvistavat kenttäämme. Itse asiassa nimemme – sairaalalääketieteen yhdistys – valittiin tarkoituksellisesti vastaamaan suurta telttaa. Hylkäsimme nimen, joka keskittyi sanaan sairaalahoitaja – ei siksi, että emme ole ylpeitä siitä, vaan siksi, että halusimme kaikkien sairaalahoitoa saavien potilaiden hoidon parantamiseksi työskentelevien tuntevan olevansa tervetulleita yhteiskuntaamme ja liittymään lähetystyöhömme.

Sairaalalääkäri tarttuu

Ilmiö, jonka nyt näemme, on ”kirurgisten” ja ”OB” -sairaalahoitajien syntyminen, jotka hoitavat sairaalassa olevia potilaita, joilla muuten ei ole pääsyä tällaisiin lääkäreihin. Voidaanko näillä lääkäreillä olla rooli järjestelmän parantamisessa parempien hoitopalvelujen tarjoamiseksi kaikille sairaalahoitajille vai palvelevatko he vain vuorotyössä työskenteleviä ja kotiin meneviä teknikkoja.

On kuitenkin selvää, että vain kymmenessä lyhyessä vuodessa olemme siirtyneet sairaalahoitajien määrittelemisestä suhteessa muihin lääkäreihin siihen, että muut lääkärit määritellään suhteessa sairaalahoitoon. Tämä kehitys on hyvä alueellemme, kun nousemme lohkon uusista lapsista osaksi nykyistä paradigmaa.

Tulevaisuuden toivo

Sairaalahoidon kehittynyt määritelmä heijastaa alamme kypsyminen ja jättää optimistisen ja toiveikkaan sairaalahoitajien ja sairaalalääketieteen tulevaisuuden suhteen. Toivon, että sanakirja hyväksyy sairaalahoidon määritelmän. Toivon, että eräänä päivänä sairaalahoitaja on yhtä tunnettu sana kuin lastenlääkäri. Toivon, että kentän kypsyessä emme koskaan menetä innostustamme ja energiaa. Ja lopuksi toivon, että alamme pysyy yhtenäisenä ja että SHM edustaa edelleen laajaa joukkoa sairaalana työskenteleviä lääkäreitä. Kenttämme on vahvempi ja saavutuksemme suuremmat, kun seisomme yhdessä ja tunnustamme kaiken yhteisen sairaalahoitona ja kunnioitamme alamme rikkautta lisäävää monimuotoisuutta. TH

SHM: n presidentti Dr. Pantilat on kliinisen lääketieteen apulaisprofessori Kalifornian yliopistossa San Franciscossa.

  1. Wachter RM, Goldman L. sairaalahoitajat ”amerikkalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. N Engl J Med. 1996; 335: 514-517.
  2. Lindenauer PK, Pantilat SZ, Katz PP et ai. Sairaalahoitajat ja sairaalahoito: Kansallisen sairaalalääkäreiden liiton tutkimuksen tulokset. Ann Intern Med. 1999; 130 (4Pt2): 343-349.
  3. Wachter RM. Johdatus sairaalamalliin. Ann Intern Med. 1999; 130 (4Pt2): 338-342.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *