Mikä oli GATT?

Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT) oli ensimmäinen monenvälinen vapaakauppasopimus. Se tuli ensimmäisen kerran voimaan vuonna 1948 23 maan välisenä sopimuksena, ja se pysyi voimassa vuoteen 1995 asti – missä vaiheessa sen jäsenyys oli kasvanut 128 maahan. Sen korvasi Maailman kauppajärjestö.

Tässä on mitä sinun on tiedettävä GATTista.

Mitä Oliko GATT?

Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus oli vapaakauppasopimus, joka eliminoi tariffit ja lisäsi kansainvälistä kauppaa. GATT hallitsi ensimmäisenä maailmanlaajuisena monenvälisenä vapaakauppasopimuksena merkittävää osaa kansainvälisestä kaupasta. 1. tammikuuta 1948 ja 1. tammikuuta 1995 välisen kaupan välillä. Sopimus päättyi, kun se korvattiin vankemmalla Maailman kauppajärjestöllä (WTO).

• Lyhenne: GATT

Kuinka GATT toimi?

GATT: lla oli kolme tärkeimmät säännökset. Tärkein vaatimus oli, että jokaisen jäsenen on annettava suosituimman maan asema kaikille muille jäsenille. Kaikkia jäseniä on kohdeltava yhdenvertaisesti tariffien suhteen. Se ei sisältänyt Britannian kansainyhteisön ja tulliliittojen jäsenten erityistariffeja. Siinä sallittiin tariffit, jos niiden poistaminen aiheuttaisi vakavaa vahinkoa kotimaisille tuottajille.

Toiseksi GATT kielsi tuonnin ja viennin määrän rajoitukset. Poikkeuksia olivat:

• kun hallituksella oli ylijäämä maataloustuotteita
• Jos maan tarvitsi suojata maksutasettaan, koska sen ulkomaiset valuuttavaranto oli alhainen
• Kehittyvät markkinat, joiden tarvitsi suojella uutta teollisuutta

Lisäksi maat voivat rajoittaa kauppaa kansallisen turvallisuuden vuoksi . Näihin sisältyi patenttien, tekijänoikeuksien ja julkisen moraalin suojaaminen.

Kolmas säännös lisättiin vuonna 1965, ja se koski GATTiin liittyviä kehitysmaita. Kehittyneet maat sopivat poistavansa tuontitullit. kehitysmaista näiden talouksien vauhdittamiseksi. Alemmilla tariffeilla oli etuja myös kehittyneille maille. Kun GATT lisäsi keskiluokan kuluttajia kaikkialla maailmassa, kysyntä kehittyneiden maiden kanssa lisääntyi.

Jäsenmaat

Alkuperäinen 23 GATT jäseninä olivat Australia, Belgia, Brasilia, Burma (nykyinen Myanmar), Kanada, Ceylon (nykyisin Sri Lanka), Chile, Kiina, Kuuba, Tšekkoslovakia (nyt Tšekki ja Slovakia), Ranska, Intia, Libanon, Luxemburg, Alankomaat, Uusi Seelanti, Norja, Pakistan, Etelä-Rhodesia (nykyisin Zimbabwe), Syyria, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Jäsenyys nousi 128 maahan vuoteen 1994 mennessä.

Historia

GATT kasvoi Bretton Woods -sopimuksesta. Bretton Woodsin huippukokous loi myös Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston koordinoimaan maailmanlaajuista kasvua.

Huippukokous johti melkein kolmanteen organisaatioon. Sen oli tarkoitus olla erittäin kunnianhimoinen Kansainvälinen kauppajärjestö (ITO). Neuvottelut aloittaneet 50 maata halusivat sen olevan virasto Yhdistyneissä Kansakunnissa, joka loisi sääntöjä paitsi kaupalle myös työllisyydelle, hyödykesopimuksille, liiketoimintakäytännöille, suorille ulkomaisille sijoituksille ja palveluille. ITO: n peruskirja hyväksyttiin maaliskuussa 1948, mutta Yhdysvaltain kongressi ja eräiden muiden maiden ”lainsäätäjät kieltäytyivät sitä ratifioimasta. Vuonna 1950 Trumanin hallinto julisti tappion ja lopetti ITO: n.

Samanaikaisesti 15 maata keskittyi neuvottelemaan yksinkertaisesta kauppasopimuksesta. Ne sopivat poistavansa kaupan rajoitukset, jotka vaikuttavat 10 miljardin dollarin kauppaan tai viidesosaan maailman kokonaismäärästä. Yhteensä 23 maata allekirjoitti GATT-sopimuksen 30. lokakuuta , 1947, raivaa tietä sen voimaantulolle 30. kesäkuuta 1948.

Toisin kuin ITO: n peruskirjassa, GATT ei tarvinnut kongressin hyväksyntää. koska teknisesti GATT oli Yhdysvaltojen vuoden 1943 vastavuoroista kauppaa koskevan lain määräysten mukainen sopimus.

GATTin yksityiskohtia muutettiin sen luomista seuraavina vuosikymmeninä. Jatkuvien neuvottelujen päätavoitteena oli tariffien alentaminen edelleen. 1960-luvun puolivälissä Kennedyn kierros lisäsi polkumyyntisopimuksen. Tokion kierros ”70-luvulla paransi muita kaupan näkökohtia. Uruguayn kierros kesti 1986-1994 ja loi Maailman kauppajärjestön.

GATT vs.WTO

GATT vs. WTO
GATT	WTO
avasi tietä WTO: lle	Otettiin GATTin tilalle
WTO: n osa	Pakottaa voimaan GATT: n näkökohdat

GATT on edelleen WTO: n perusta. Itse vuoden 1947 sopimus on lakannut, mutta sen määräykset sisällytettiin vuoden 1994 GATT-sopimukseen. Sen tarkoituksena oli pitää kauppasopimukset käynnissä WTO: n perustamisen aikana. Siksi GATT 1994 on itse osa WTO-sopimusta.

Plussat ja miinukset

Plussat

• Kannustaa kansainväliseen kauppaan

• Vähentää sodan todennäköisyyttä

• Parantaa viestintää

Haitat

• Kotimainen teollisuus voi kamppailemaan kilpailusta

• Altistaa suuremman osan maailmasta tietyn kotimaisen teollisuuden riskeille

• Hallitukset luovuttavat jonkin verran valvontaa kansainväliselle sopimukselle

Plussat selitetty

• Kannustaa kansainvälistä kauppaa: GATT alensi tulleja, mikä lisäsi maiden välistä kauppaa. Kun maat käyvät kauppaa vapaammin keskenään, useammat maat näkivät vapaakaupan hyödyt ja halusivat liittyä sopimukseen. Siihen mennessä, kun GATT korvattiin WTO: lla, yli 100 maata oli liittynyt 23 alkuperäiseen allekirjoittajavaltioon.
• Vähentää sodan todennäköisyyttä: Lisäämällä kauppaa GATT edisti maailmanrauhaa. Se loi perustan Euroopan unionille. EU: n ongelmista huolimatta se on auttanut ehkäisemään sen jäsenten välisiä sotia. Yleinen ajatus on, että jos taloutesi riippuu jonkin maan kanssa käytävästä kaupasta, olet vähemmän todennäköisesti sotimassa kyseisen läänin kanssa. Mitä enemmän maita käy kauppaa keskenään, sitä vähemmän sodasta tulee todennäköisempi.
• Parantaa viestintää: Sotanmahdollisuuksien vähentämisen lisäksi GATT tarjosi maille kannustimia kommunikoida paremmin keskenään. Jopa keskivertokansalaiset oppivat todennäköisemmin vieraan kielen nykyään, koska se antaa heille pääsyn suuremmille kuluttajamarkkinoille kuin heillä on kotimaassa. Esimerkiksi monet ihmiset oppivat englannin, joka on maailman suurimpien kuluttajamarkkinoiden kieli, minkä ansiosta he voivat työskennellä englanninkielisissä maissa toimivien yritysten puhelinkeskuksissa.

Haitat selitetty

• Kotimainen teollisuus voi kamppailemaan kilpailusta: Alhaiset tullit tuhoavat joitain kotimaisia teollisuudenaloja ja lisäävät näiden alojen korkeaa työttömyyttä. Hallitukset, joilla on enemmän rahaa tai poliittista voimaa, voivat manipuloida teollisuutta niiden eduksi enemmän kuin pienemmät maat. Rikas maa voi käyttää rahaa teollisuuden tukemiseen, jotta ne olisivat kilpailukykyisempiä maailmanlaajuisesti. Toinen esimerkki on Nixonin hallinto. Kun se otti Yhdysvaltain dollarin pois kultastandardista vuonna 1973, se laski dollarin arvo verrattuna muihin valuuttoihin. Se laski edelleen Yhdysvaltain viennin kansainvälistä hintaa. Muilla mailla ei ollut samoja välineitä viennin kilpailukyvyn parantamiseksi.
• Altistaa enemmän maailmaa tietyssä dom-alueella esteteollisuus: 1980-luvulle mennessä maailmankaupan luonne oli muuttunut. GATT-sopimuksessa ei käsitelty sellaisten palvelujen kauppaa, jotka antoivat niiden kasvaa yli yhden maan kyvyn hallita niitä. Esimerkiksi rahoituspalvelut globalisoituvat. Ulkomaisista suorista sijoituksista on tullut tärkeämpiä. Tämän seurauksena Yhdysvaltain sijoituspankki Lehman Veljet romahtivat, se uhkasi koko maailmantaloutta. Keskuspankit ryhtyivät yhteistyöhön käsittelemään vuoden 2008 finanssikriisiä. Heidän oli pakko tarjota likviditeettiä jäädytetyille luottomarkkinoille.
• Hallitukset luovuttavat jonkin verran valvontaa kansainvälinen sopimus: Kuten muutkin vapaakauppasopimukset, GATT rajoitti kansakunnan oikeutta hallita omaa kansaansa. Sopimus vaati heitä muuttamaan kansallisia lakeja saadakseen kaupallisia etuja. Esimerkiksi Intia oli antanut yrityksille mahdollisuuden luoda geneerisiä versioita huumeista maksamatta lisenssimaksua. Tämä auttoi useampia ihmisiä saamaan lääkkeitä. Koska muissa maissa oli tiukemmat vaatimukset, tämä johti myös kiistoihin muiden GATT-maiden kanssa.

Key Takeaways

• Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus (GATT) oli sopimus, joka luotiin Toinen maailmansota auttaakseen sodan kärsineiden maiden talouksia.
• Tämä sopimus avaisi tietä Maailman kauppajärjestön perustamiselle.
• GATT: n etuihin kuuluu kansallisten talouksien välisen yhteyden lisääminen, mikä vähentää sodan todennäköisyyttä ja tukee viestintää.
• GATT: lla oli kuitenkin haittoja, mukaan lukien vaatimus, että maat luovuttavat jonkin verran itsenäisyyttä noudattaakseen vapaakauppasopimuksen sääntöjä.