Kokeiden validointi – ”kontrollit” –

Jotkut tutkijat (erityisesti biologian parissa työskentelevät tutkijat) puhuvat ”positiivisista kontrolleista” (muut tutkijat voivat kutsua näitä ”viitteeksi”) tai ”standardi”) ja ”negatiiviset kontrollit”. Termeillä ei ole paljon järkeä, ennen kuin ymmärrät niiden merkityksen, ja sitten se on melko helppoa.

Esimerkkejä arjesta.

Positiiviset kontrollit. Oletko koskaan ostanut uuden auton? Onko sinulla koeajo ensin saadaksesi käsityksen auton suorituskyvystä? Koeajo kertoo sinulle standardin, jonka voit odottaa. Kun saat uuden auton, se ei ehkä ole varsinainen auto, jonka otit koeajoille, mutta sen pitäisi olla sama malli ja toimia samalla tavalla. Oletetaan nyt, että toimitat uuden autosi, eikä se vastaa koeajolle ottamaasi autoa. Ehkä se ei kiihdy yhtä hyvin tai jotkut lisävarusteet puuttuvat. Voisit kohtuudella palata näyttelytilaan, huomauttaa puutteista ja korjata, vaihtaa uuden auton tai jopa pyytää rahasi takaisin.

Koeajo oli ”positiivinen kontrollisi” – se asetti vakiona, se näytti sinulle, mitä pitäisi tapahtua. Jos et olisi suorittanut koeajoa, et ehkä olisi tiennyt, että uusi autosi on viallinen. Siksi positiiviset kontrollit ovat niin hyödyllisiä – ne kertovat sinulle, mitä odottaa, jos asiat menevät hyvin.

Negatiiviset kontrollit. Negatiivinen kontrolli on päinvastainen positiivisen kontrollin kanssa. Se kertoo, mitä pitäisi tapahtua, jos kokeellisella toimenpiteelläsi ei tehdä mitään. Oletetaan, että olet kuullut, että lisäämällä raastettua punajuurta suklaakakkuaineseokseen maistuu tasaiselta Joten suuntelet keittiöön ja paistat suklaakakun, jossa on punajuurta, ja se maistuu hyvältä! Mutta odota! Mistä tiedät, että se on parempi kuin normaali suklaakakku? Ainoa tapa testata tämä on leipoa suklaa kakku normaalilla reseptilläsi – punajuuren lisäämisen sijaan sinä t käytä tavallisia ainesosia. Tämä on ”negatiivinen kontrollisi” – se asettaa standardin, jos et tee mitään reseptin muuttamiseksi. Nyt voit verrata punajuurella parannettua kakkua normaaliin ja nähdä, onko siinä todellakin eroa.

Tieteelliset esimerkit.

Tutkijoille positiiviset kontrollit ovat erittäin hyödyllisiä, koska niiden avulla voimme olla varmoja siitä, että koejärjestelymme toimii oikein. Oletetaan esimerkiksi, että haluamme testata, kuinka uusi lääke toimii ja olemme suunnitelleet tätä varten laboratoriotestin. Testaamme lääkkeen ja se toimii, mutta onko se toiminut yhtä hyvin kuin pitäisi? Ainoa tapa olla varma on verrata sitä toiseen lääkkeeseen (positiivinen kontrolli), joka tiedämme, että se toimii hyvin. Positiivinen kontrollilääke on hyödyllinen myös siksi, että se kertoo kokeiluvälineidemme toimivan kunnolla. Jos uusi lääke ei toimi, voimme sulkea pois laitteidemme ongelman osoittamalla, että positiivinen kontrollilääke toimii.

”Negatiivinen kontrolli” asettaa sen, mitä me joskus kutsumme ”perustasoksi”. Oletetaan, että olemme t estetään uusi lääke bakteerien tappamiseksi (antibiootti) ja tätä varten aiomme laskea niiden bakteerien lukumäärän, jotka ovat vielä elossa koeputkessa lääkkeen lisäämisen jälkeen. Voisimme perustaa kokeen kolmella putkella.

1. Yksi putki voi sisältää testattavan lääkkeen.
2. Toinen putki sisältäisi positiivisen kontrollimme (eri lääke) jonka tiedämme tappavan bakteerit)
3. Viimeinen putki on negatiivinen kontrollimme – se sisältää lääkettä, jonka tiedämme olevan vaikutusta bakteereihin. Tämä kertoo meille, kuinka monta bakteeria olisi elossa, jos emme tappaisi yhtään niistä.

Jos uusi lääke toimii, ensimmäisessä putkessa tulisi olla vähemmän elossa olevia soluja verrattuna viimeisen putken ja ihannetapauksessa silloin elävien solujen määrän (jos sellaisia on) pitäisi olla sama ensimmäisessä ja toisessa putkessa.

Joten ”kontrollit” ovat tärkeitä tutkijoille, koska ne auttavat meitä vahvistamaan kokeellinen kokoonpano ja kertoo meille, mitä vaikutuksia voimme kohtuudella odottaa havaitsevan.

Takaisin