Kirgisia

Opposition haastaa presidentin motiivit

Vuonna 2006 tapahtui lukuisia julkisia mielenosoituksia, joissa vaadittiin perustuslain uudistamista ja painostettiin hallitusta puhdistamaan korruptio. Vastauksena mielenosoituksiin presidentti Bakijev allekirjoitti marraskuussa uuden perustuslain, joka rajoitti hänen toimivaltuuksiaan. Kuukautta myöhemmin parlamentti kuitenkin palautti Bakijevin painostuksella osan valtuuksistaan. Pääministeri Kulov erosi joulukuussa. Parlamentti epäonnistui Bakijevin kahdesti. pyrkimykset palauttaa Kulov. Tammikuussa 2007 se hyväksyi Azim Isabekovin pääministeriksi. Hän erosi virastaan maaliskuussa, ja Bakijev nimitti merkittävän oppositiojohtajan Almaz Atambajevin pääministeriksi välttäen väliaikaisesti poliittisen kriisin.

Lokakuussa 2007 järjestetyssä kansanäänestyksessä äänestäjät hyväksyivät presidentin ehdottaman uuden perustuslain ja vaalilakit. Bakijev, jonka mukaan muutokset lisäsivät parlamentin valtaa ja loivat voimatasapainon. Oppositio kuitenkin väitti vahvistaneensa edelleen puheenjohtajakautta. Bakiyev vaati puutteellisiksi kutsuttujen äänestysten jälkeen uusia vaaleja. Hän erotti pääministeri Almaz Atambajevin marraskuussa. Opposition mukaan Bakijev yritti vahvistaa valtaansa ennen vaaleja. Joulukuussa pidetyissä parlamenttivaaleissa Bakijevin puolue Ak Zhol puhalsi voittoon. Kaukana takana oleva oppositio väitti äänestyksen olevan väärennetty.

Yhdysvallat ja Kirgisia tekivät kesäkuussa 2009 sopimuksen, joka sallii Amerikkalaiset joukot jatkavat Manasin lentotukikohdan käyttöä Afganistanin sotatoimien tukemiseen. Kauppa saatiin päätökseen sen jälkeen, kun Yhdysvallat suostui maksamaan 60 miljoonan dollarin vuosittaisen vuokran, mikä on yli kolminkertainen nykyinen maksu. Useat ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat Obamaa jättää huomiotta Bakijevin autoritaarisuus ja ihmisoikeusloukkaukset, jotta voidaan varmistaa kätevä toimitusreitti Afganistaniin.

Vakiintunut Kurmanbek Bakiyev voitti 76,1% äänistä heinäkuussa 2009 pidetyissä presidentinvaaleissa. Pääministeri Marat Kadyraliyev erosi hallituksensa kanssa lokakuussa 2009 vastauksena Bakijevin kehotukseen uudistuksiin, jotka vahvistavat hänen valtaansa.

Tappavat protestit viipyvät presidentti Bakijevin eroamisesta

Talas-kaupungissa puhkesi huhtikuun alussa 2010 yleishyödyllisten hintojen jyrkän nousun mielenosoitukset, jotka levisivät nopeasti Bishkekin pääkaupunkiin, missä mielenosoittajat kokoontuivat myös hallituksen korruptiota vastaan. Lähes 70 ihmistä kuoli ja yli 400 loukkaantui. Presidentti Bakijev pakeni Bishkekistä, ja oppositiojohtajana toiminut entinen ulkoministeri Roza Otunbajeva otti vallan presidenttinä. Bakiyev kuitenkin kieltäytyi eroamasta. / p>

Obaman hallintoviranomaiset ilmaisivat huolensa siitä, että mullistukset saattavat vaikuttaa Yhdysvaltojen ja Kirgisian vuonna 2009 tekemään sopimukseen Manasin lentotukikohdan käytöstä. Otunbayeva kuitenkin Toimitusreitti pysyy toistaiseksi toiminnassa.

Kirgisian ja uzbekkien välinen etninen väkivalta puhkesi kesäkuussa eteläisessä Oshin kaupungissa. Jopa 2000 ihmistä, enimmäkseen uzbekejä, tapettiin ja noin 400 000 uzbekkiä joutui siirtymään kotiseudultaan, joista noin neljännes pakeni Uzbekistaniin. Pakolaisvirta aiheutti humanitaarisen kriisin, kun pakolaiset etsivät apua hätäapuneissa leireissä. Kirgisian ja uzbekkien välillä on jo pitkään ollut jännitteitä, mutta harvat uskovat väkivallan olevan spontaania. Entisen presidentin Bakijevin epäiltiin olevan laajasti levottomuuden järjestämisessä väliaikaisen hallituksen epävakauden korostamiseksi. Väliaikainen hallitus syytti Bakijevia väkivallan yllyttämisestä, ja YK: n ihmisoikeuskomissaari Rupert Colville sanoi, että hyökkäykset olivat ”järjestettyjä, kohdennettuja ja hyvin suunniteltuja”. Bakijev kuitenkin kielsi osallistumisensa.

Levottomuudesta huolimatta väliaikainen hallitus järjesti kesäkuun lopulla valtakunnallisen kansanäänestyksen uudesta perustuslaista. Äänestysprosentti oli lähes 70%, huomattavasti odotettua suurempi. Äänestäjät hyväksyivät perustuslain, jolla perustetaan parlamentaarinen demokratia, joka siirtää vallan presidentiltä parlamentille. Lokakuussa, puoli vuotta Bakijevin kaatamisen jälkeen, parlamenttivaaleja pidettiin oikeudenmukaisina ja avoimina, vaikka ne eivät olleet vakuuttavia.

Joulukuussa 2010 parlamentti hyväksyi uuden hallituksen, jonka pääministerinä toimi Almazbek Atambajev.

Entinen pääministeri valittiin presidentiksi

Lokakuussa 2011 entinen pääministeri Almazbek Atambajev valittiin presidentiksi. Hän sai yli 63% äänistä. Monet hänen vastustajistaan väittivät äänestyksen olevan laitonta. Hänen vastustajiensa kannattajat protestoivat heti vaalien jälkeen – pettymys reaktion jälkeen Roza Otunbajevan johtaman väliaikaisen hallituksen toimesta välttääkseen tämän lopputuloksen siirtämällä osan presidentin valtuuksista parlamentille.

Atambajev oli pääministeri kunnes hän astui alas syyskuussa.Vuonna 2011 keskittyä presidenttiehtoonsa. Hän on ryhtynyt toimiin liittyäkseen Venäjään ja tukenut vuonna 2011 esitystä, jonka mukaan Kirgisian vuori nimetään Vladimir Putinin mukaan. Atambajev on luvannut tukevansa myös Venäjän pääministeri Putinin suunnittelemaa Euraasian unionia, uutta entisten Neuvostoliiton maiden liittoa. Presidentinvaaliensa jälkeen Atambajev ilmoitti pyrkivänsä sulkemaan Kirasiassa sijaitsevan Manasin, entisen Manasin lentotukikohdan, kauttakulkukeskuksen. kun vuokrasopimus on voimassa vuonna 2014. Tukikohta on ollut Yhdysvaltojen kannalta keskeinen toimituskeskus Afganistanin sodassa. Se on ainoa laatuaan Keski-Aasiassa.

Nykyisen hallituksen hajottamisen jälkeen ja Hyväksyessään Omurbek Babanovin eroamisen pääministeristä presidentti Almazbek Atambajev nimitti Aaly Karashevin pääministeriksi. 5. syyskuuta 2012 parlamentti hyväksyi uuden hallituksen, jonka pääministerinä oli Zhantoro Satybaldiyev.

Vain 18 kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2014, Zhantoro Satybaldiyevin hallitus kaatui, kun Ata Meken -puolue vetäytyi. parlamentti valitsi Joomart Otorbajevin pääministeriksi suurella marginaalilla. Matematiikka Otorbajev toimi presidentti Askar Akajevin varapääministerinä. Presidentti Atambajev pyysi uutta hallitusta tutkimaan korruption syytökset, jotka heikensivät Satybaldijevin hallitusta.

Seuraavana vuonna 23. huhtikuuta 2015 pääministeri Otorbajev erosi. Presidentti Atambajev nimitti Temir Sarijevin uudeksi pääministeriksi. Riippumaton Sarijev juoksi presidentiksi vuoden 2009 vaaleissa.