KHARON (Suomi)

kreikkalainen mytologia > > Kreikan jumalat > > Underworld Gods > > Charon (Kharon)

KHARON (Charon) oli kuolleiden lentäjä, alamaailman daimon (henki) palveluksessa Kuningas Haides. Hermes Psykhopompos (Kuolleiden opas) keräsi kuolleiden sävyt ylemmästä maailmasta ja johti heidät Akherousian (Acherusian) rannoille pelkästään alamaailmassa, jossa Kharon kuljetti heidät vesien yli Haidesiin hänen harppauksellaan. Hänen palkkionsa oli yksi obolos-kolikko, joka asetettiin ruumiin suuhun hautaamisen yhteydessä. Ne, jotka eivät olleet saaneet kunnollista hautaamista, eivät kyenneet maksamaan maksua, ja heidät jätettiin vaeltamaan Akheronin (Acheron) maapuolella ja ahdisti maailmaa aaveina.

Kharonia kuvattiin antiikin Kreikan taiteessa ruma, parrakas mies, jolla on vino nenä, yllään kartiomainen hattu ja tunika. Hänet näytettiin seisomassa haudassaan, jolla oli keppi, saamassa varjoa Hermes Psykhopomposilta (Psychopomp).

Keski-Italian etruskit tunnistivat hänet yhdeksi omasta alamaailman daimonista, joka nimettiin Charuniksi Kreikan hahmo. Hänet kuvattiin vastenmielisemmäksi olennoksi, jolla oli siniharmaa iho, puristettu suu, koukussa oleva nenä ja joskus käärmeen verhotut käsivarret. Hänen ominaisuutensa oli suuri, kaksipäinen vasara.

Kuva oikealla Perseus-projekti, heinäkuu 2000: ”Charon, lauttamies, valmistautuu kuljettamaan sielun Acheronin yli Hadesiin. Hänellä on punainen tunika (exomis ) ja kartiomainen hattu (pilos). Yhdessä kädessä hänellä on airo, ja toisessa hän vakautuu veneensä perään. Oikealla on hänen matkustajansa, nainen, jolla on musta kitoni. Kahden kuvan välissä on joen korkeat ruokoalueet. ”

CHARONIN PERHE

VANHEMMAT

EREBOS & NYX (Muut viitteet)

ENSKLOPEDIA

CHARON (Charôn), Erebosin poika, alemman maailman ikäinen ja likainen lauttamies, joka välitti veneessään kuolleiden sävyjä – tosin vain ne, joiden ruumiin haudattiin – alemman maailman jokien yli. (Virg. Aen. Vi. 295, & c; Senec. Herc. Fur. 764.) Tästä palvelusta hänelle maksettiin jokainen sävy oboluksella tai danaceilla, mikä kolikko asetettiin jokaisen kuolleen suuhun ennen hautaamista. Tämä Charonin käsite näyttää olevan myöhäistä alkuperää, koska sitä ei esiinny missään Kreikan varhaisissa runoilijoissa. (Paus. X. 28. § 1; Juven. Iii. 267; Eustath. Ad Hom. S. 1666.) Charonia edusti Delphin Leschessä Polygnotus.

Lähde: Kreikan ja Rooman elämäkerran ja mytologian sanakirja.

KLASSISET KIRJALLISUUSLainaukset

CHARON FERRYMAN THE DEAD

Aeschylus, Seitsemän Thebaa vastaan 854 ff (kään. Weir Smyth) (kreikkalainen tragedia C5th eaa.):
” Mutta purjehdi valitettavuuden tuulella, ystäväni ja pään rivilläsi käsilläsi ”nopea aivohalvaus kuolleiden kuljettamiseksi, se aivohalvaus, joka saa aina pyhän löysällä purjehditun, mustalla pukeutuneen aluksen kulkemaan Akheronin (Acheron) yli näkemättömälle maalle täällä Apollon ei kävele, aurinkoinen maa, joka vastaanottaa kaikki miehet. ”

Euripides, Alcestis 252 ff (käänn. Vellacott) (kreikkalainen tragedia C5th eaa.):
” Alkestis (Alcestis): Näen hänet siellä pienen veneensä airoissa järvessä , kuolleiden lautta, Kharon (Charon) , kätensä airolla ja hän kutsuu minua nyt. ”Mikä pitää sinut? Kiirehdi, pidättele meitä. ”Hän kehottaa minua vihaiseen kärsimättömyyteen.”

Euripides, Alcestis 361:
”Aaveiden lautanen, Kharon airollaan.”

Euripides, Alcestic 439 ff:
”Kuoro: Vanha mies, joka istuu ohjaaja-airossa ja kuljettaa kuolleita, tietää, että olet ylivoimaisesti vaimo, joka on koskaan viety Akheronin vuoren (Acheron) yli ) soutuveneessä. ”

Euripides, Alcestis 455 ff:
” Kuoro: Voi, että se olisi ollut minun voimassani ja että minulla olisi voimaa tuoda sinut takaisin valoon pimeästä kuolemasta airot upotetussa joessa. ”

Plato, Phaedo 112e (käännetty Karitsa) (kreikkalainen filosofi IV eKr.):
”Kun kuolleet ovat tulleet paikkaan, jossa kumpaakin johtaa nero (daimon), ensin heidät tuomitaan ja tuomitaan, koska he ovat eläneet hyvin ja hurskaasti vai eivät. Ja ne, joiden on löydetty eivät ole asuneet hyvin eivätkä sairaita, mene Akheroniin (Acheron) ja lähtevät niille tarkoitetuille astioille ja saapuvat niihin järvelle; siellä he asuvat ja puhdistuvat, ja jos he ovat tehneet väärin, heidät vapautetaan maksamalla rangaistus vääristä teoistaan ja hyvistä teoistaan he saavat palkintoja, kukin hänen ansioidensa mukaan. ”

Callimachus, Hecale Fragment 31 (Suidakselta):
”Ainoastaan tuossa kaupungissa kuolleet eivät maksa lauttamaksua, kuten muilla on tapana kuljettaa suussa maksamaan matkansa Akheronin (Acheron) aluksella (drakma). ”

Callimachus, Hecal e Fragmentti 31 (Etymologicum Graecum s.v. Danakes):
”Danakes (tanskalaiset): barbaarinen kolikko, joka on enemmän kuin oboli, joka asetettiin kuolleiden suuhun.”

Strabo, maantiede 8. 6. 12 (kään . Jones) (kreikkalaisen maantieteilijän C1st eKr. C1st jKr):
”Ja yleisesti sanotaan, että lasku Haidesiin Hermionians-maassa on oikotie; ja siksi he eivät sijoita kulutusrahaa kuolleiden suunsa. ”

Pausanias, Kreikan kuvaus 10. 28. 1 ff (kään. Jones) (kreikkalainen matkakertomus C2. jKr):
” Kuvan toinen osa, yksi vasemmalla osoittaa Odysseus, joka on laskeutunut Haidesiksi kutsutakseen Teiresiasin (Tiresias) sielua tiedustelemaan turvallista paluutaan kotiin. Esitetyt esineet ovat seuraavat. On vettä kuin joki, joka on selvästi tarkoitettu Akheronille (Acheron) ), jossa ruoko kasvaa; kalojen muodot näyttävät niin himmeiltä, että pidät ne pikemminkin varjoina kuin kaloina. Joella on vene, jossa lautanen on airoissa.
Polygnotos seurasi, minä thi nk, runo nimeltä Minyas. Sillä tässä runossa esiintyy rivejä, jotka viittaavat Theseukseen ja Peirithouseen (Pirithous): – Sitten veneen, johon nousee kuollut, jota vanha lauttamies Kharon (Charon) ohjasi, he eivät löytäneet sen kiinnityspisteistä.
Tästä syystä myös Polygnotos maalasi Kharonin mieheksi, joka on ollut vuosien ajan hyvin kärsivänä miehenä.
Veneessä olevia ei eroteta kokonaan. Tellis esiintyy nuorena vuosina, ja Kleoboia (Cleoboea) vielä neitsenä, pitäen polvillaan rintakehää, jollaista he tapana tehdä Demeterille. Tellisistä kuulin vain, että runoilija Arkhilokhos (Archilochus) oli hänen pojanpoikansa, kun taas Kleoboian osalta he sanovat, että hän toi ensimmäisenä Demeterin Orgian (mysteerit) Thásosille Paroksesta.
Akheron on merkittävä ryhmä Kharonin veneen alla, joka koostuu miehestä, joka oli ollut isänsä suhteen nöyrä ja jota hän nyt kuristaa. Sillä vanhojen miesten vanhemmat kunnioittivat suurinta kunnioitusta, kuten voimme esimerkiksi päätellä Katanassa olevista jumaliksi kutsutuista. . .
Lähellä miestä Polygnotos ”-kuvassa, joka kohteli isäänsä ja juonut tästä kupillisen vihansa Haidesissa, on mies, joka maksoi rangaistuksen pilkkaamisesta. Nainen, joka rankaisee häntä, on taitava myrkyllisissä ja muissa huumeissa. ”

Virgil, Aeneid 6. 299 (käännös Day-Lewis) (Rooman eepos C1st eKr.):
” Täältä on tie, joka johtaa Acheronin surkeaan veteen. Täällä poreallas kiehuu mutalla ja valtavalla veden pyörteellä, joka kaatoo Cocytosin limaista hiekkaa.
Pelottava lautanen huolehtii joen ylityksestä, Charon: kauhistuttava saastainen, leuassaan rypytetty valkoinen parta, silmät kuin suihkut tulta; ja likainen viitta vetää alas, solmittu olkojensa ympärille. Hän vetää veneen, huolehtii purjeista, hän on koko ruosteenvärisen kirsikan miehistö, joka vie kuolleet – muinainen nyt, mutta jumalan vanhuus on vihreä ja onnellinen.
Näin tulee nopeasti ja suoratoista pankki koko joukko: matroneita ja miehiä oli siellä, ja siellä oli t-sydämiset sankarit, jotka ovat päättyneet maallisesta elämästä, pojat ja naimattomat piikat, nuoret miehet, jotka on asetettu pyreelle vanhempiensa silmien edessä; monisuuntaiset kuin lehdet, jotka putoavat metsään syksyn ensimmäisellä pakkasella. . . Joten he kaikki seisoivat, kukin kerjäämässä, että heidät ensin ylitettiin, kätensä ojennettuna kaipuessaan joen takana olevaa rantaa. Mutta hurja lautanen aloittaa nyt tämän, nyt sen ryhmän, kun taas toiset hän pitää kaukana vyöruususta. Aeneas hämmästyneenä ja liikuttuna suuresta levottomuudesta sanoi: – ”Kerro minulle, oi Sibyl, mitä tarkoittaa tämä kokoaminen joen varrella? Mitä tarkoitusta nämä sielut ovat? Millä erolla jotkut kääntyvät taaksepäin, kun taas toiset pyyhkäisevät wan-veden yli?
Mihin pitkäikäinen Sibyl lausui tämän lyhyen vastauksen: – Oi, Ankkurien poika, kupeet ja taivaan todelliset syntyneet jälkeläiset, näet vain Cocytosin, Stygian suon, jonka mysteeri jopa vannotut jumalat pelkäävät luovuttavansa. Kaikki tämä väkijoukko, jonka näet, on avuton. hautaamaton: kyseinen lautturi on Charon: niitä, jotka hän välittää, on haudattu. Ketään ei voida ottaa vastaan ankaran äänen rannalta. joen kunnes hänen luunsa lepäävät. Muuten hänen on kummitettava tätä paikkaa sata vuotta, ennen kuin hän saa lopulta palata kaipaamaansa virtaan. ”

Virgil, Aeneid 6. 383 ff:
”lähestyi jokea. Nyt kun lauttamies Styxistä vakoi heidät pujottaen äänetöntä puuta ja tehdäkseen nopeasti pankille, hän tervehti heitä ja huusi aggressiivisesti heille, ennen kuin he voisivat puhua: – Kuka tahansa olet se, joka lähestyy jokeni, kantaa ase, pysähdy siellä! Pidä etäisyyttäsi ja kerro miksi olet tullut! Tämä on haamujen, unen ja unelevan yön maa: elävät eivät saa käyttää Stygian-lautta. En ottanut rankaisematta Herkulesia, kun hän tuli, tämän veden päälle, ei Theseuksen eikä Peirithousin, vaikka heidän kantansa oli jumalallinen ja heidän voimansa olivat vastustamattomia. Hercules halusi vetää huuhteluveden Hadesin vahtikoiran edes hallitsijamme valtaistuimelta ja raahasi sen vapisemalla pois: toiset ajattelivat kaappaavansa kuningattarensa herransa sängystä.

Apollo vastasi hänelle pian seuraavasti: – Tässä ei ole kaksinaisuutta, joten aseta mielesi lepoon; nämä aseet eivät tarjoa väkivaltaa: hänen kennelinsä valtava koira voi haukkua ikuisesti ja pelottaa verettömiä kuolleita, Proserpine pitää setänsä talon siveettömänä. Troijalainen Aeneas, joka on tunnettu sodasta ja kunnianhimoisesta sydämestä, tulee alas tapaamaan isäänsä alamaailman sävyissä: Jos niin suuren uskon spektaakkeli on aivan liikuttamaton, tämä sinun täytyy tunnistaa –
Ja siellä hän paljasti kultaisen oksan, joka oli piilossa hänen viittaansa. mieliala rauhoittuu. Enempää ei sanota. Charon hämmästyy kunnioituksella nähdessään niin kauan sen taika-lahjan, oksan kohtalon antaman; hän kääntää sombre-veneensä ja työntää sitä kohti pankkia. Sitten syrjäyttämällä sielut, jotka istuivat pitkin Sen penkit ja raiteiden puhdistaminen, jotta Aeneasin isolle kehykselle olisi tilaa, hän ottaa hänet alukselle. Ramppiauto räpytti painonsa alla ja päästi saumojensa läpi suuria mutaista vettä. Vihdoin saivat Sibylin ja sankari turvassa, hän laskeutui heidät keskelle wen-ruokoa ary mutaa tasainen. Valtava Cerberus, hirvittävän sohvalla luolassa vastakkain heitä vastaan. ”

Virgil, Georgics 4. 471 ff (käänn. Fairclough) (roomalainen bukolinen C1st BC):
”Nyt kun hän seurasi askeliaan, hän oli välttänyt kaikki väärinkäytökset, ja takaisin saatu Eurydice oli lähestymässä ylämaailmaa, seuraten taakseen. . . Hän pysähtyi, ja aivan valon partaalla, järjetön, valitettavasti ja tarkoituksellisesti voitettu, Eurydicellä, joka on nyt palannut, katsoi taaksepäin! Siinä hetkessä kaikki hänen ponnistelunsa jaettiin kuin vesi, häikäilemätön tyranni -sopimus murtui – ja heti hänen silmästään katosi kaukaa eikä nähnyt häntä enää – – eikä Orcuksen lauttamies enää sallinut hänen ylittävän estettä. Mitä hän voisi tehdä? Kumpi kääntyi, ryösti kahdesti vaimonsa? Millä kyyneleillä Helvetti liikuttaa? Mille jumalat puhuvat hänen rukouksilleen? Hän todellakin jo kylmänä kyllästyi Stygian barqueissa. ”

Propertius, Elegies 3. 18 ff:
”Tähän kaikki tulevat, tähän asti korkein ja alin luokka: paha se on, mutta se on polku, jonka kaikkien on kuljettava; kaikkien on rauhoitettava kolme päätä haukkuva vartijakoira ja lähde kammottavalle harmaa-partaiselle veneelle, jota kukaan ei kaipaa. . . Mutta välittääkö lauttamies sinulle paikkaan, jonne hän kulkee vanhurskaiden sävyihin, ruumiisi, jota sielusi ei enää vuokraa. ”

Propertius, Elegies 4. 7 ff:
” Kaksi asuinpaikkaa on nimitetty pahaa jokea pitkin, ja koko isäntä riviä tällä tavalla. Yksi kohta välittää aviorikoksen Clytemnestran ja kantaa Kreetan kuningattaren, jonka kavaluus keksi lehmän puun hirviön. Mutta katso, toinen ryhmä kiirehtii pois seppeleellä varustetussa astiassa, jossa onnellinen tuuli tuulettaa varovasti Elysiumin ruusuja. ”

Propertius, Elegies 4. 7 ff:
” Älä unohda, että tule vanhurskaan portin kautta: kun vanhurskaat unet tulevat, niillä on totuuden paino. Yöllä ajaudumme ulkomaille, yö vapauttaa vangitut Shades. . . Aamunkoitteessa laki pakottaa meidät palaamaan Lethen vesille: nousemme alukselle, lautanen laskee lastatun lastin. ”

Cicero, De Natura Deorum 3. 17 (käänn. Rackham) (roomalainen retorikko C1st eaa.)):
”Orcus on myös jumala; ja alemman maailman tarinoita, Acheronia, Cocytusia ja Pyriphlegethonia sekä Charonia ja myös Cerberusta on pidettävä jumalina. Ei, sanot, meidän on vedettävä viiva se; niin, niin Orcus ei ole myöskään jumala. ”

Seneca, Hercules Furens 726 ff:
” Kiven hautajaiset ”ulottuvat laiskoja parvia, joissa aallot ovat hitaita ja tylsiä pelkkää on tunnoton. Tämä virta, jonka vanha mies pyrkii, on pukeutunut epäpuhtaisiin vaatteisiin ja näkyyn kauhistuttavasti, ja lauttaa yli järisevien sävyjen. Hänen partansa roikkuu siististi; solmu sitoo kaapunsa muodonmuutokset; häkkää upotetut posket; itse oman veneenmiehensä, jolla hän ohjaa pitkällä kepillä. Nyt, purkautuneensa kuormasta, hän kääntää veneensä kohti pankkia ja etsii haamuja uudelleen; Alcides vaatii kulkua, kun taas väkijoukko vetäytyy. Fierce Charon huutaa: ”Minne tahansa niin kiireessä, rohkea mies? Pysäytä kiirehtivät askeleesi.” Brooking ei viivytystä, Alcmenan ”poika” saa aikaan lautamiehen omalla sauvallaan ja nousee kyytiin. Ammattitaito, joka riittää koko kansakunnalle, uppoaa matalalle yhden miehen alle; kun hän istuu istuimellaan, o painotettu vene, jossa on keinuvat sivut, Lethessä kummastakin kädestä. Sitten hirviöt, jotka hän oli voittanut, ovat paniikissa, raivokkaat kentaurit ja lapitealaiset, jotka liikaa viiniä olivat aiheuttaneet sodan; ja etsittäessään Stygian suon kauimpia suonet, Lernan työvoima syö syvälle hedelmälliset päänsä. ”

Seneca, Oidipus 164 ff:
” Dark Mors, kuolema avaa laajalti hänen ahneet, ammottavat leuat. ja avaa kaikki siipensä, ja veneenmies, joka levittää levottoman virran tilavalla hiihtolevyllä, joka on kovaa kovaa hänen voimakkaassa vanhuudessaan, voi niukasti vetää takaisin kätensä väsyneitä käsiä, jotka ovat kuluneet lautalla tuoreen väkijoukon yli. / p>

Valerius Flaccus, Argonautica 1. 730 ff (käännös Mozley) (Rooman eepos C1st jKr):
”Sitten hän rauhoitti kolminkertaisuuden jumalattaria ja viimeisellä uhrillaan rukoili stygiläisiä asuu, harjoittelee taaksepäin loitsua pian, pian osoittautua vakuuttavaksi; sillä ilman sitä ei mitään ohutta sävyä pimeä lauttamies vie pois ja sidottuina he seisovat Orcuksen suulla. ”

Valerius Flaccus, Argonautica 6. 148 ja sitä seuraavat:
” Suurin heistä stygialaisessa taiteessa Rannikot tulevat. . . iloinen on Avernian järvi, iloinen, että lautanen sinä yönä on nyt häiriöttömänä, ja Latonia, että hän voi ajaa turvallisessa taivaassa. ”

Statius, Thebaid 4. 410 ff (käänn. Mozley) (Rooman eepos C1st AD):
”Heitä auki vastaukseksi minun tuntemani ankaran Persephonen hiljaisiin paikkoihin ja tyhjään tyhjyyteen, ja lähetä joukko, joka väijyy ontossa yössä; anna lautturin soutua takaisin Styxin yli ulvovalla kuorella. ””

Statius, Thebaid 8. 10 ff:
”Sitten hitaat meret ja paahdetut järvet kuulostavat huokailusta, ja haamun vaalea uros. kantava virta huutaa, että uusi kuilu on sietänyt Tartarusin sen syvyyteen ja Manes (Henget) on päästetty joen yli, joka ei ole hänen oma. ”

Statius, Thebaid 11. 587:
” Hänen harmaat hiuksensa ja partansa ovat likaiset ja mattapintaiset muinaisella uralla, ja lukot ovat jumittuneet verellä verhonsa hänen raivonsa ahdistamaan päähän; syvälle uppoutuneet ovat hänen poskensa ja silmänsä, ja ne rikkovat näkymän jälkiä ”juurtumisesta – -”. Tis, vaikka hitaan Avernuksen uran Manesin (sävyjen) inhoamisen kautta pitäisi jättää kuori ja nousta maailmaan ylhäällä ja kauhistavat aurinkoa ja vaaleat tähdet, vaikka hän ei kestä kauan taivaan ilmaa; sillä välin pitkä tarina kasvaa, kun lautturi lepää, ja pankit pitkin ikää odottavat häntä. ”

Statius, Thebaid 12. 557:
” Lethen lauttamiehen virta purkaa heidät pois Stygian-portti ja pitää heidät epäilemättä leijumassa taivaan ja helvetin maailmojen välillä (Erebus). ”

Statius, Silvae 2. 1. 183 ff (käänn. Mozley) (roomalainen runous C1st AD):
”Laske pelkosi syrjään ja älä enää pelkää uhkaavan Letusta: Cerberus, jolla on kolminkertaiset leuat, ei haukkaa häntä, kukaan sisar ei kauhu häntä liekeillä ja kohoavilla hydroilla; ei, jopa ahneen veneen synkkä merimies lähestyy karuille rannoille ja tulipaloon, jotta pojan nousu voi olla helppoa.

Apuleius, Kultainen perse 6. 18 ff (käänn. Walsh) (roomalainen romaani C2nd AD):
”Tulet elottomalle joelle, jonka yli Charon johtaa. Hän vaatii pakollisesti hintaa, ja saatuaan sen kuljettaa matkustajat ommellulla veneellä eteenpäin rannalle. (Joten jopa kuolleiden joukossa ahneus nauttii elämästään; edes tuo suuri jumala Charon, joka kerää veroja Dis: lle, ei tee mitään turhaan. Kuoleman kohtaavan köyhän miehen on löydettävä hinta, eikä kukaan anna hänen hengittää viimeistä, kunnes hänellä on kupari valmis.) Sinun on annettava tämän röyhkeän vanhimman ottaa matkalle yksi kolikoista, jotka sinun on kuljetettava, mutta hänen on poistettava se suustasi omalla kädelläsi. Sitten taas, kun ylität hitaan virran, ja nyt kuollut vanha mies kelluu luoksesi, ja rappeutuneiden kätensä kohottaminen pyytää sinua vetämään hänet veneeseen; mutta sääli ei saa liikuttaa sinua, sillä se ei ole sallittua. . Kun olet saanut mitä hän antaa sinulle, sinun on palattava takaisin. . . sinun on annettava ahneelle merimiehelle yksi kolikko, jota olet pidättänyt, ja jälleen joen yli sinun on palattava aikaisempiin askeleisiisi ja palattava taivaan tähtien harmoniaan.

Nonnus, Dionysiaca 36 200 ff (käänn. Rouse) (kreikkalainen eepos C5. JKr):
”Lethe tukahtui tuosta suuresta joukosta ruumiita, jotka tuotiin mataliksi ja hajallaan joka puolelle. Haides kohotti baarin pimeydessä ja avasi portit leveämmäksi yhteisen verilöylyn takia; kun he laskeutuivat kuoppaan, Kharon (Charon) -joen rannat kaikuivat Tartaroksen jyrinä. ”

Suidas sv Kharon:
”Kharon (Charon): Ja hänen lauttaliikenteeseen liittyvät kyselyt ja ilmoitukset tulevat Kharonista:” Kuka levätä pahista vaivoista ja vaivoista? ”” Kuka Lethen tasangolle? ”Hän on muodostanut paikan Hades kuvaili näin ja myös Auainoksen kiveksi. ”Kuka aasin villalle?” He kuvaavat siis hyödytöntä, koska aasin villa ei ole hyödyllinen. Ja sananlasku lausutaan myös siitä, mitä on loputon. ”

Suidas sv Kharoneios thura:
”Kharoneios thura (Kharonin ovi): Yksi vankilan ovista, joiden kautta tuomitut johdettiin kuolemaan. Ja Aristophanes varallisuudessa: ”Kharon (Charon) antaa sinulle merkin”. Tarkoittaa, että olet kuolemassa. ””

Suidas sv Danake:
”Danake: Tämä on kolikon nimi, jonka vanhoina aikoina he antoivat ruumiille haudatessaan, kuten hinta veneessä Akherousian (Acherusia) yli. Akherousia on järvi Haidesissa, jonka kuolleet ylittävät, ja antaessaan he antavat edellä mainitun kolikon lauttamiehelle. ”

Suidas sv Tis eis anapaulas:
” Tis eis anapaulas (Kuka on menossa lepäämään?): Nämä ovat kyselyjä ja ilmoituksia Kharonilta (Charon), jotka liittyvät hänen lauttaliikenteeseen: Kuka lepää pahista vaivoista ja vaivoista? Kuka Lethen tasangolle? Hän on muodostanut paikan Haides näin kuvattu; myös Auainoksen kivenä. ”Kenelle aasin villaa?” He kuvaavat siis hyödytöntä, koska aasin villa ei ole hyödyllinen. Ja sananlasku lausutaan myös loputtomasta, aivan kuten sanomme ”Sinä koristat potin.” Haidesin asiat jatkuvat loputtomasti. ”

CHARONIN KULTTI

Kharonille (Charon) omistettu pyhäkkö, ns. Kharonion (Charonium), koostui yleensä tulivuoren- tai lämpöluolasta, joka liittyi Haidesin ja Persephonen kulttiin.

I. ACHARACA (AKHARAKA) kaupunki Cariassa (Karia) (Vähä-Aasia)

Strabo, maantiede 14. 1. 44 (kään. Jones) (kreikkalaisen maantieteilijän C1st eKr. C1 jKr):
”Tralleialaisten ja Nysa on nysaialaisten kylä, lähellä Akharakan (Acharaca) kaupunkia, jossa on Ploutonion (Plutonium) (Ploutonin pyhäkkö), jossa on kallis pyhä alue ja Ploutonin (Pluton) ja Kore (Ydin) pyhäkkö, ja myös Kharonion (Charonium) (Kharonin pyhäkkö), luola, joka sijaitsee pyhän alueen yläpuolella, luonnostaan ihana; sillä he sanovat, että ne, jotka ovat sairaita ja noudattavat näiden jumalien määrittelemiä parannuskeinoja, turvautuvat sinne ja asuvat luolan lähellä olevassa kylässä kokeneiden pappien keskuudessa, jotka heidän puolestaan nukkuvat luolassa ja unien kautta määrittävät parannuskeinoja. Nämä ovat myös miehiä, jotka vetoavat jumalien parantavaan voimaan. Ja he usein tuovat sairaat luolaan ja jättävät heidät siellä pysyäkseen hiljaa, kuten eläimet heidän piireissä, ilman ruokaa monien päivien ajan. Ja joskus sairaat ottavat huomioon myös omat unelmansa, mutta silti he käyttävät noita muita miehiä pappeina käynnistääkseen heidät salaisuuksiin ja neuvoakseen heitä. Kaikille muille paikka on kielletty ja tappava. Akharakassa (Acharaca) vietetään joka vuosi festivaalia; ja tuolloin erityisesti ne, jotka juhlivat festivaalia, voivat nähdä ja kuulla kaikista näistä asioista; ja myös festivaalilla, keskipäivällä, kuntosalin pojat ja nuoret miehet, alastomina ja öljyllä voideltuina, ottavat härän ja vievät kiireellä hänet luolaan; ja päästettyään härkä menee eteenpäin lyhyen matkan, putoaa ja hengittää henkensä. ”

II. THYMBRIA-kylä Cariassa (Karia) (Vähä-Aasia)

VANHA KREIKAN TAIDE

LÄHTEET

KREIKKA

ROMAN

BYSANTI

• Suidas, The Suda – Bysantin kreikkalainen sanasto C10th AD