Jakso 15: Kaikki kulta ei kimallu, ei kaikki vaeltavat kadonnut – tee Tolkienin kanssa

Aloitetaan jossa on vähän taustaa itse runossa.

Kuulemme tämän runon ensimmäisen kerran ensimmäisen kirjan kymmenennessä luvussa, kun Frodo lukee sitä Gandalfin kirjeen jälkikirjassa. Kirje oli tarkoitus toimittaa Frodolle paljon aikaisemmin, mutta se viivästyi herra Butterburin unohduksen takia. Käsikirjoituksen jälkeinen kirjoitus kuuluu: ”Varmista, että se on todellinen Strider. Teillä on paljon outoja miehiä. Hänen oikea nimi on Aragorn.” Ja sitten hän sisällyttää tämän runon, jonka on ilmeisesti tarkoitus olla hyödyllinen Frodolle selvitettäessä kuka oikea Strider on.

”Olen Aragorn Arathornin poika; ja jos voin elämän tai kuoleman kautta pelastaa sinut, niin minä teen. ”

Aragorn lainaa sitten osan runosta: ”Kaikki, mikä on kultaa, ei kimallu, kaikki harhaillut eivät eksy”.

Koskivatko jakeet sinua sitten? kysyi Frodo. En pystynyt selvittämään, mistä he olivat. Mutta mistä tiesit, että ne olivat Gandalfin kirjeessä, ellet ole koskaan nähnyt se?

En tiennyt , hän vastasi. Mutta minä olen Aragorn, ja nuo jakeet ovat tällä nimellä. Hän veti miekkansa, ja he näkivät, että terä oli todellakin murtanut jalan kädensijan alapuolelle. ”

Joten kun jengi lopulta pääsee Elrondin neuvostoon, kuulemme tämä runo vielä kerran.

Boromir on tullut Elrondille unen takia, jota hän kuvailee sellaiseksi:

”Sillä äkillisen hyökkäyksen aattona veljelleni tuli uni levottomassa unessa; ja myöhemmin hänestä tuli samanlainen unelma taas, ja kerran minulle,

Tuossa unessa ajattelin itäinen taivas pimensi ja ukkosta kasvoi, mutta lännessä viipyi vaalea valo, ja kuulin siitä etäisen, mutta selkeän, itkevän äänen:

Etsikää murtunutta miekkaa:
Se asuu Imladrisissä;
On otettava neuvoja – Vahvempia kuin Morgul-loitsut.
Näytetään merkki, joka tuomitsee on lähellä,
Sillä Isildur ”Bane herää,
Ja puolikkaat nousevat.”

Tämän jälkeen Aragorn nousee ylös ja näyttää Boromirille miekkansa, murtuneen miekan, ja sitten Elrond paljastaa, että Aragorn on Isildurin jälkeläinen ja on Dunedainin päällikkö …

Bilbo hyppää ylös ja puhkeaa taas runon kanssa sen jälkeen, kun Boromir on melko töykeä Aragornin tbh: n suhteen.

Meillä on myös muutama aikaisempi versio tästä runosta, kun Tolkien kirjoitti sitä. Ne on tallennettu Lähi-Maan historiaan, Isengardin maanpetoksesta. Sikäli kuin olen oppinut, tämä on runon alkuperäinen versio:

Kaikki tämä on kulta ei kimaltele – kaikki pitkä mikä ei kestä;
Kaikki vanha ei kuivu;
kaikki ohi ei ole ohi.

Ja sitten lisättiin viimeinen jae:

Kaikkia kaatuneita ei ole voitettu;
kuningas voi olla vielä ilman kruunua.
Murtunutta terää saa kallistaa;
ja vahvat tornit voivat kaatua. div id = ”dd907c4614”>

Tolkien teki muutoksia matkan varrella ja ilmeisesti ilmeisesti ilahtui lopullisesta versiosta, jonka luimme kirjassa The Fellowship of the Ring, ja Pidän siitä itse.

Jos haluat oppia lisää Aragornin tarinasta, voit lukea siitä paljon myös liitteessä A. Meillä oli myös ollut suuria toiveita Amazonin Keski-Maan sarjoista seuraamaan ”Young Aragorn” -elämää, mutta ei näytä saavan sitä loppujen lopuksi, ja se on todennäköisesti parasta. id = ”a9b2eab65c”> Tämän runon ensisijaisena tarkoituksena on tietysti antaa lukijalle syvällisempi käsitys Aragornin luonteesta. Hän aloittaa tämän tarinan vaeltavana Rangerina, jota monet ovat kokeneet halveksuntaa ja epäilyksiä, sään kuluneet ja nöyrät; ja silti hän lopettaa sen kuninkaana.

Poistu Keski-Maasta ja siihen, mitä Tolkien kutsui suurimmaksi satutarinaksi, evankeliumiksi, uskon, että voimme nähdä monia yhtäläisyyksiä tämän runon Aragornin hahmon ja Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen välillä.

”Kaikki harhailijat eivät eksy” kutsuu mieleen kuvan vaeltavasta Kristuksesta. autiomaassa neljäkymmentä päivää; ”kruunuton on jälleen kuningas” muistuttaa Kristuksen halukkuutta elää hämärää ja uhrautuvaa elämää, ja kuninkaiden kuningas ei saanut muuta kuin orjantappurakruunu, kun häntä pilkattiin ja hakattiin.

Rakastan niin paljon, että Sormusten herrassa ei ole yhtä erityistä Kristuksen hahmoa, koska sitä ei ole tarkoitus lukea allegoriana, vaan sen sijaan on olemassa useita Kristuksen kaltaisia hahmoja – hahmoja, jotka oman uhri- ja rakkauselämänsä kautta auttavat meitä ymmärtämään Kristuksen ehkä uudessa tai eri valossa kuin meillä oli.

Kirjassa ”Tolkienin filosofia” Peter Kreeft kirjoittaa:

” Sormusten herrassa ei ole ketään täydellistä, konkreettista, näkyvää Kristuksen hahmoa … Hän on selvemmin läsnä Gandalfissa, Frodossa ja Aragornissa, kolmessa Kristuksen hahmossa … Ne ovat esimerkki Vanhan testamentin kolme kertaa messiaaninen symboliikka profeetta (Gandalf), pappi (Frodo) ja kuningas (Aragorn). ”

Philp Rykenin ”Messias tulee keski-maahan” Ryken laajentaa tätä ajatusta kirjoittamalla:

”Jos Gandalf, Frodo ja Aragorn muistuttavat meitä eri tavoin Jeesuksesta Kristuksesta, se ei johdu siitä, että kirjailija olisi pitänyt tämän nimenomaisesti mielessä. Se johtuu pikemminkin siitä, että raamatullinen maailmankuva tunkeutui niin perusteellisesti hänen mielikuvitukseensa, että väistämättä se levisi hänen kirjallisuuteen.”

Jos haluat lukea lisää näiden hahmojen ja Kristuksen välisestä rinnakkaisuudesta ja sovellettavuudesta, haluaisin suosittele noutamaan kopio näistä kirjoista!