Eedenin puutarha

Eedenin puutarha on raamatullinen maallinen paratiisi, jonka Jumala on luonut asumaan hänen ensimmäisessä inhimillisessä luomuksessaan – Aadamissa ja Eevassa. Jotkut väittävät, että nimi ”Eden” on peräisin akkadi-sanasta edinu, joka tarkoittaa ”tavallista”. Raamatun perinteen mukaan raamatulliset kirjoittajat viittaavat puutarhaan usein rehevänä paikkana, minkä vuoksi sitä kutsutaan joskus ” Jumalan puutarha. ” Huolenaiheemme on kuitenkin puutarhan raamatullinen määrittely. Aadam oli ensimmäinen ihminen, jonka Jumala loi hänen kuvakseen. Sen jälkeen kun Jumala näki Aadamin yksinäisyyden olevan ”ei hyvää”, Jumala nukahti Aadamin syvän unen ja loi Eevan (ensimmäisen naisen) Aadamin kylkiluesta auttajaksi (1.Mooseksen kirja 2: 20–23). Puutarha on Genesiksen kertojalle, on tärkeää erottaa sen sijainti, siinä olevat hahmot ja mitä siinä tapahtui. Kaikki nämä auttavat ymmärtämään ”Eedenin puutarhan” raamatullista määritelmää.

Eedenin kertomus on kerrottu Raamatun 1. Mooseksen kirjan 2: 4b-3: 24 -kirjassa, joka sijoittaa puutarhan Eedenin itäpuolelle. Yleensä käännöksissä on ”Eedenin puutarha” ja rakenne elementti ”of”, mutta hepreankielisessä tekstissä on ”gan-beeden”, joka ei ole konstruktimuodossa, ja että prepositio ”be” on ”beeden” on käännettävä ”in”: ksi. Siksi on kieliopillisesti väärin kääntää ”gan-beeden” ”Eedenin puutarhaksi”, mutta ”Eedenin puutarhaan”. Eedenin todellinen sijainti on kiistanalainen tutkijoiden keskuudessa, mutta useat heistä ovat päätyneet siihen, että puutarha on maan ulkopuolinen paikka – missä jumalat asuivat. Puutarhan vesi oli veden lähde kahdelle suurelle joelle: Tigrisille ja Eufratille, jotka ovat muinaisessa Mesopotamiassa tunnettuja ympäröivän alueen kastelujärjestelmien tuotannosta. Sen sijainti tulisi sijoittaa jonnekin Mesopotamiaan.

Sijainti & Ominaisuudet

1.Mooseksen kirjan 2: 10-14: n puutarhakuvauksessa todetaan, että Eedenin vesi kasteli neljä tärkeää aluetta: Pishon, joka virtaa Havilan maahan, Gihon, joka virtaa Kushin maahan, Tigris, joka virtaa Assyrian itäpuolelle, ja neljäs on Eufrat. Puutarhassa sanotaan myös olevan ”kaikki puu, joka on miellyttävä näkyyn ja hyvä ruoka. ” Siitä huolimatta erotetaan kaksi puuta: ”Elämän puu” keskellä puutarhaa ja ”Hyvän ja pahan tiedon puu”. Mooseksen kirjan kertomus on kuitenkin jossakin vaiheessa epäjohdonmukainen, 1. Mooseksen kirja 2: 8-9; 3: 1–3: lla on molemmat puut keskellä puutarhaa, kun taas 1. Mooseksen kirjan 3: 22–24 antaa mahdollisuuden, että molemmat puut istutettiin puutarhan itäpuolelle, jonne Aadam alun perin sijoitettiin.

Vielä enemmän, kuvaus 1. Mooseksen kirjan kertomus ei ole identtinen muiden puutarhaan viittaavien raamatullisten tekstien kanssa. Esimerkiksi Hesekielin 28. luvussa puutarhassa olevia reheviä materiaaleja ei mainita 1. Mooseksen kirjan 2: 4b-3: 24: ssä. Joistakin näistä syistä jumalan (t) ”puutarhan” käsite oli hyvin yleinen metafora muinaisessa Lähi-idässä, missä jumala (t) asui. 1.Mooseksen kertojan kannalta ”Eedenin puutarha” oli rakennettu mielikuvituksellisesti etiologista tarkoitusta (asioiden alkuperä tai syy) varten, ei jumalallisena asuinpaikkana, vaan maan ensimmäisen miehen ja naisen – Aadamin ja Eevan – asuinpaikkana. Genesis 1-11 on nykyaikaisessa tutkimustyössä yleisesti hyväksytty nimi ”Aivan historia”, joka sisältää mytologioita ja legendoja, jotka olivat hyvin yleisiä paitsi Israelissa, myös muinaisessa Lähi-idässä. Nämä myytit ja legendat eivät ole israelilaisia mutta raamatun kirjoittajat sovittivat ne joko polemiikkaan tai retoriikkaan.

Joitakin tärkeitä kysymyksiä lukijoiden tulisi pyytää erottamaan ”Eedenin puutarha” oikein: Mikä on 1. Mooseksen kirjan Eedenin kertomuksen tarkoitus? Mitä kertoja pyrki saavuttamaan? Tärkeää on, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi lukijoiden ei tulisi kohdella ”Eedenin puutarhaa” yksinomaan kertomuksessa rooleja tekevistä hahmoista, kuten Jumala, Aadam, Eeva, käärme, valitut puut: elämän puu ja tieto hyvästä ja pahasta ja erityisesti kertojan yleinen tarkoitus. Keskittyminen yksinomaan ”puutarhaan” tunnustamatta näitä merkkejä vain häiritsisi kertomuksen juontaa.

ANTIIVINEN VAIKUTUS

Symbolien ja metaforojen käyttö muinaisissa kirjallisuus oli hyvin yleistä; ne sisältävät retorisia elementtejä saadakseen lukijat suostumaan lähettämäänsä. Toisin sanoen muinainen kirjallisuus ei ole tarkoituksetonta. Teokset tarjoavat täyden ilmaisun jostakin tai asioista. Myytit jumalan (t) asuinpaikasta muinaisessa Lähi-idässä ovat yleensä puutarhoissa, sumerilaisille osoitetun varhaisimman löydetyn kirjallisuuden mukaan. Ensimmäisen Mooseksen kirjan sijasta Jumala asuu Aadamin ja Eevan Eedenin puutarhassa. Tämä riittää ilmoittamaan lukijoille, että 1.Mooseksen kertoja on mukauttanut puutarhakonseptin uudelleen, minkä tulkit jättävät helposti huomiotta.

Tunnetuin löydetty tili puutarhasta rehevänä paikkana ja jumalien asuinpaikkana löytyy sumerilaisesta kirjallisuudesta nimeltä ”Enki ja Ninhursag”:

Maa Dilmun on puhdas, maa Dilmun on puhdas;

Maa Dilmun on puhdas, maa Dilmun on kirkkain…

Dilmunissa korppi ei huuda …

Leijona ei tappaa, susi ei nappaa karitsaa.

Poista mainokset

Mainos

Tuntematon on lapsia syövä villikoira …

Sen vanha nainen (sanoo) ei ”olen vanha nainen”.

Sen vanha mies (sanoo) ei ”minä olen vanha mies”.

Tukea voittoa tavoittelematonta organisaatiotamme

Autamme sinua luomaan ilmaista sisältöä, joka auttaa miljoonia ihmisiä ihmiset oppivat historiaa ry kaikkialla maailmassa.

Ryhdy jäseneksi

Poista mainokset

Mainos

(julkaisussa Pritchard, 38)

Sumereita pidetään tuntemattomasta alkuperästä erittäin lahjakkaana ei-semiittisenä kansana, joka asui Tigris-Eufratin laaksoon eaa. 4. vuosituhannella. Lyhyestä kuvauksesta idyllisestä Dilmun-saaresta se on ilmeisesti samanlainen kuin kristinuskon paratiisikäsite, jossa elämä ei koskaan pääty. Saarta tai maata kuvataan ”puhtaaksi”, ”puhtaaksi” ja ”kirkkaaksi” ja missä ei ole vanhuus. Sumerilaisen kirjallisuuden mukaan aurinko-jumala Utu toi tämän saaren / maan maasta ja muutti todelliseksi jumalien puutarhaksi. Sumerien myytissä ilmeisesti puutarhasta (Dilmun) se oli jumalan (jumalien) luoma paikka jumalille.

GENESIS-VERSIO

Käsityksen puutarhasta maan ulkopuolisena paikkana sumerilaisessa kirjallisuudessa lainasi 1.Mooseksen kirjan kertoja ilmeisesti teologisiin ja etiologisiin tarkoituksiin. Ymmärtääksesi Genesis ”-versiota puutarhasta, on otettava huomioon kertomuksen roolit ja paikka: Jumala, Eedenin puutarha, Aadam, Eeva, Käärme ja kaksi puuta (elämän puu ja tiedon puu). Genesiksen kertoja tarkensi selvästi Dilmun-saarta vastaamaan sen esityslistaa yleisölleen, mutta 1.Mooseksen versiossa Jumala lausui kuoleman ja ongelmat Jumalan ja ihmiskunnan välillä vain Aadamin ja Eevan seurauksena. ”tarkoituksellinen teko syödä hedelmää kielletystä” tiedon puusta ”. Ilmeisesti Eedenin puutarha, kuten Dilmunin maa, oli ikuisen ilon paikka ilman kuolemaa. ”Elämän puun” turvaaminen Jumalan asettamalla kerubit liekehtivällä miekalla siihen estääkseen pääsyn siihen johtui myös Aadamin ja Eevan tottelemattomuudesta pyrkiessään olemaan jumala. Yksi toinen merkittävä tarkennus 1.Mooseksen kirjasta Dilmun-saaren kertoja on, että sen sijaan, että puutarha olisi Jumalan asuinpaikka, Jumala sijoittaa Aadamin ja Eevan siihen. Teologinen pohdinta olisi tässä, toisin kuin ulkomaiset jumalat, Mooseksen syntymän Jumala ei ole itsekäs jumala, vaan jumala, joka yritti luoda suhdetta ihmiskuntaan.

Lyhyesti sanottuna 1. Mooseksen kirjan Eedenin kertomuksen tarkoitus voidaan tulkita kahdella tavalla. Ensinnäkin, koska Eeden kertomusta edeltää 1. Mooseksen kirjan 1: 1-2: 4a: n luomistarina, joka päättyy lausuntoon: ”Ja Jumala näki kaiken, mitä hän oli tehnyt, ja katso, se oli erittäin hyvää. Ja oli ilta ja oli aamu, kuudes päivä ”, Eedenin tarina esittää vastakkaisen kuvan valmistuneesta luomuksesta” erittäin hyvänä ”ja häiritsevänä (Aadamin ja Eevan tottelemattomuus 1.Mooseksen kirjan 2: 4b-3: 24: ssä). Lukijat voivat helposti unohtaa, että Jumala oli asettanut kaksi erityistä puuta puutarhan keskelle: ”Elämän puu” ja ”Tiedon puu”. ”Tiedon puuhun” on kiinnitetty enemmän huomiota ”Elämän puuhun”.”Elämän puun” mainitsemisella on tärkeä tehtävä myös kertomuksessa. Jumala kielsi Aadamia ja Eevaa syömästä hedelmää ”tiedon puusta”. Kriittinen kysymys on, miksi Jumala ei kieltänyt Aadamia ja Eevaa syömästä ”elämän puusta”? Jumala käski heidän syödä mistä tahansa puusta paitsi yhdestä: ”Tiedon puusta” (1. Moos. 2: 16- 17).

Eedenin kertomuksella on motiivi paljastaa, että ”elämän puu” avattiin myös Aadamille ja Eevalle syömään, mutta Aadam ja Eeva päättivät pikemminkin olla tottelematta Jumalan käskyä. Kertojan mukaan paha on tullut ”erittäin hyväksi” luotuun maailmaan Aadamin ja Eevan ylpeyden vuoksi tulla jumaliksi. Kertojan tarkoitetulle yleisölle heidän on valittava elämä (tottelevaisuus) eikä kuolema (tottelemattomuus). Tämä tottelemattomuus johti häiriöihin Jumalan suhteessa ihmiskuntaan Aadamin ja Eevan takia. Kuolema tai paha (käsite) on tullut maailmaan, jonka Aadam ja Eeva, ei Jumala, loivat ”erittäin hyväksi”. Paha on ihmisen tuote.

Toiseksi Eedenin kertomus toimii myös etiologisena legendana, joka etsii 1.Mooseksen kirjan 1: 1-2: 4a: n luomistarina on jo vahvistanut kosmogoniaa, joka oli Jumalan työtä, koskevat kysymykset. Eedenin kertomuksen osalta Aadam ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset, jotka olivat myös ensimmäiset vanhemmat, jotka synnyttivät ihmiskunnan. Kuten muinaisen Lähi-idän kosmogoninen kirjallisuus, Eedenin legenda on suunniteltu spekuloimaan ihmiskunnan alkuperästä ja sen ensimmäisestä asuinpaikasta. Luultavasti 1.Mooseksen alkuperäisen historian osiosta löytyvät legendat ihmiskunnan tieteen alusta, mikä tietysti olisi ristiriidassa 21. vuosisadan CE-tieteellisten löytöjen kanssa.

PÄÄTELMÄ

Eedenin puutarha oli ensimmäinen ihmiskunnan asuinpaikka, jonka Jumala itse antoi. Toisin kuin sumerimytologioissa, Eedenin puutarhan Jumala ei luonut itselleen, vaan Aadamille ja Eevalle. Kertojan kuva Jumalasta ei tietenkään ole itsekäs, vaan rakastava Jumala. Genesis ilmeisesti korotti Jumalan jumalallisen aseman tarpeettomaksi fyysistä asuinpaikkaa, koska se vain häiritsisi Jumalan kaikkialla läsnä olevaa luonnetta. Edellä esitetyn perusteella puutarha in Eden ei ole ”Edenin” puutarha, vaan ”Edenin” puutarha. Tämä edellyttää, että tämä erityinen puutarha ei ehkä ollut ainoa puutarha Edenissä, joka perustuu yllä annettuun ”gan-beeden” -hepreankieliseen käännökseen.